Harri Ylilammi kysyi Turun Sanomissa 29.12. mikä motivoi ilmastonmuutoksen epäilijöitä. Ainakin meidän suomalaisten epäilijöiden keskuudessa näkyvimpiä motiiveja on suuri huoli sekä ihmisten että ympäristön hyvinvoinnista tehdyn ja suunnitellun ilmastopolitiikan vaikutusten alaisena.
Ihmisten hyvinvointia ilmastopolitiikka muun muassa nostamalla energian ja ruoan hintaa, lisäämällä verotusta ja seurantaa (esimerkiksi suunniteltu autojen satelliittivalvonta), vähentämällä työpaikkoja ja rajoittamalla kansalaisten vapauksia.
Vaikka Suomessakin energia- ja ruokalasku tulee jatkossa lohkaisemaan entistä suuremman osan varsinkin vähävaraisimpien varoista, niin polttavimmin ongelma koskee maailman vain pari euroa päivässä ansaitsevia köyhiä, joiden tärkeimpien ravinnonlähteiden kuten maissin hinta on noussut biopolttoainekäytön vuoksi jopa yli 50% viime vuosien aikana. Ilmastopolitiikka tulee tappamaan ihmisiä kylmyyteen, nälkään ja puutostiloihin, kun varaa lämmitykseen ja kunnon ravintoon ei enää ole.
Ympäristön hyvinvointia ilmastopolitiikka heikentää muun muassa siirtämällä teollisuutta puhtaan teknologian maista (kuten Suomesta) likaisen teknologian maihin (kuten Kiinaan), jolloin saasteet maailmassa itse asiassa lisääntyvät, sekä suoranaisesti tuhoamalla tai pilaamalla luontoa, kuten polttamalla Indonesian sademetsiä öljypalmuviljelmien (biopolttoaineet) tieltä, tappamalla miljoonittain lintuja ja lepakoita tuulivoimapuistojen lapoihin, louhimalla harvinaisia maametalleja tuuli- ja aurinkovoimaloiden tarpeisiin ja niin edelleen.
Monen epäilijän motiivi tulee siis pääosin ilmastopolitiikan seurauksista, mutta ehkä ne olisi vain kestettävä, jos ilmastonmuutos olisi niin katastrofaalinen asia, kuin aktivistit väittävät, vai kuinka? Mutta juuri ilmastopolitiikan katastrofaalinen hintalappu ajaa ihmisiä kyseenalaistamaan myös ilmastotiedettä ja yllättävää kyllä, sekään ei tunnu kestävän lähempää tarkastelua.
Viimeiseen 17 vuoteen maailman ilmasto ei ole lämmennyt, vaikka samassa ajassa ihmiskunta on tuottanut neljänneksen kaikista hiilidioksidipäästöistään. Vaikka Suomessa joulukuu onkin ollut tänä vuonna lauha, Pohjois-Amerikka kärsii kylmyydestä ja Lähi-itä on saanut lumipeitteen Egyptin pyramideja myöten, paikoin ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen. Silti kun ilmastonlämpeneminen vuonna 1988 nousi ensimmäisen kerran tapetille, lämpenemistä oli silloin jatkunut vasta reilut kymmenen vuotta.
Tiede ei ole huutoäänestys vaan tulokset ratkaisevat. Jos olisimme aina tyytyneet murskaavaankin tiedemiesten enemmistön näkemykseen, uskoisimme edelleen auringon kiertävän maapalloa, valon kulkevan eetterissä ja älykkyyden mittaamiseen kallonmuodoista. Tutkimusten mukaan yli puolet tutkimustuloksista osoittautuvat myöhemmin vääriksi. Ilmastotieteen kohdalla uskottavuus rapisee myös climategate-skandaalien, ympäristöaktivistien yllättävän suuren roolin sekä erinäisten taloudellisten kytkösten johdosta.
Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry
Jyväskylä
Päivitys: Tämä kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 2.1.2014.
Päivitys: Vaikka joulukuussa satoikin lunta Kairossa saakka, pyramidien lumipeite osoittautui kuvamanipulaatioksi. Pahoitteluni tästä kömmähdyksestä.