Sammakkodosentti (Ilkka 28.12.) vihjaili, että joulun 2013 lauhan sään vuoksi kansan tulisi alkaa uskomaan ilmastonmuutokseen ja kuunnella meteorologeja.

No, kuunnellaanpa sitten: maailman suurimman meteorologisen järjestön eli American Meteorological Societyn (AMS) marraskuussa julkaistussa jäsenkyselyssä vain 52% vastaajista oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on valtaosin ihmisen aiheuttamaa. AMS:n virallinen kanta on toki edelleen poliittisesti korrekti.

Sammakkodosentille voisi tehdä hyvää lukea jopa Jani Mäkisen kirjoitus (Ilkka 27.12.), jossa kirjoittaja tuo hyvin esille sen, että yksittäisistä sääilmiöistä tai vuosista ei voi tehdä johtopäätöksiä ilmastonmuutoksen suhteen, eikä edes kymmenestä vuodesta. Muutoin Mäkisen kirjoitus onkin sitten lähes kokonaan jo perinteikästä vihreää liturgiaa vailla perusteita.

Siinä Mäkinen on vielä oikeassa, että teollista vallankumousta edeltävästä ajasta ilmakehän CO2-pitoisuus on noussut 43%. Toki luku kuulostaa hurjalta, kun kysymyksessä on vain 133 vuoden ajanjakso. Mutta Mäkinen unohtaa mainita, että viimeisen 17 vuoden aikana tuosta pitoisuuden kasvusta on tapahtunut neljännes. Samaan aikaan maapallon ilmasto ei ole enää keskimäärin lämmennyt, mikä sopii muuten yllättävän hyvin yhteen sen historiallisen tosiasian kanssa, että hiilidioksidipitoisuus on tavannut nousta lämpötilojen perässä eikä päinvastoin. IPCC:n AR4-skenaarioiden alarajoistakin lämpötila on jäänyt jälkeen jo 0,3 astetta.

Mäkinen ei erehdy myöskään painottaessaan hiilidioksidin biologista merkitystä, sillä se on kuin onkin kasvien ruokaa. Alle 0,02% pitoisuuksissa suurin osa kasveista lopettaa yhteyttämisen, joten toivottavasti sinne ei edes pyritä. Korkeammissa pitoisuuksissa yhteyttäminen on vastaavasti tehokkaampaa ja vaatii vähemmän vettä. Tästä syystä muun muassa maapallon aavikot ovat viime vuosikymmeninä alkaneet pienentyä ja kasvillisuuden määrä maailmassa on kasvanut tutkitusti vuosina 1982-2010 pelkästään lisähiilidioksidin ansiosta 11%.

Kasvillisuuden lisääntymisestä hyötyvät eläimet ja hyötyisivät ihmisetkin, ellemme väen väkisin haluaisi ilmaston nimissä polttaa kasvanutta satoisuutta ja enemmänkin etanolina autojen moottoreissa, mikä on nostanut esimerkiksi maissin hintaa puolella haitaten erityisesti maailman köyhimpiä. Ilmastopolitiikka on tuhonnut myös sademetsiä, lisännyt saasteita siirtämällä teollisuutta puhtaista maista (kuten Suomi) likaisiin maihin (kuten Kiina) ja tappanut miljoonittain lintuja ja lepakoita tuulimyllyjen lapoihin. Ilmastopolitiikka tarkoittaa korkeampia hintoja, jyrkempiä veroja, enemmän valvontaa (kuten autojen GPS-valvonta) ja vähemmän vapauksia.

Niinkö paljon tosiaan vastustamme maailman vihertymistä, että haluaisimme maksaa tuon vihreän politiikan hinnan sen pysäyttääksemme?

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry
Jyväskylä

Päivitys: Tämä kirjoitus on julkaistu Ilkassa 5.1.2014.

Facebook-kommentit

kommentti(a)

Share This