Julkisen sanan neuvosto antoi 26.3.2014 vapauttavan päätöksen Yleisradiolle koskien Ilmastofoorumi ry:n aiemmin tekemää kantelua Ylen Malediivien saarien uppoamista koskevasta uutisoinnista. Koemme, että Julkisen sanan neuvosto on tehnyt päätöksensä perustuen ilmeisen virheelliseen tietoon, kuten Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläisen asioita vääristelevään vastaukseen. Sen vuoksi vastasimme JSN:lle seuraavasti.
Ensinnäkin, emme ole pyytäneet, emme odota, emmekä myöskään pidä tarkoituksenmukaisena Julkisen sanan neuvoston ryhtyvän tuomariksi siinä, onko Malediivit tyhjentänyt saariaan asukkaista ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun (uhan) vuoksi. Asia ei ole kiistanalainen, vaan on kiistämätön tosiasia, että Malediivit ei ole tyhjentänyt yhtään saartaan mainitusta syystä. Ex-presidentti Mohamed Nasheedia, hänen esikuntaansa, Jaana Kannista ja Yleisradiota lukuunottamatta kukaan ei myöskään väitä sellaista. Esimerkiksi Malediivien nykyinen presidentti Mohamed Waheed Hassan Manik kiistää valtionsa olevan uppoamassa merenpinnan nousun alle, mutta kantaa huolta muista syistä johtuvasta rantojen eroosiosta.
Kuten alkuperäisestä kantelustamme käy ilmi, asian selvyys on jo ihan puhdasta alakoulun ensimmäisen luokan matematiikkaa. Yleisradio uutisoi kuudentoista (16) saaren tyhjennetyn asukkaista ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun uhan vuoksi. Jatkoselvittelyissä Yleisradio lähteineen pystyi kuitenkin nimeämään vain kymmenen (10) saarta, joissa näin olisi menetelty. Emme oikein osaa sanoa, mihin voisimme enää uskomme menettää, jos Yleisradion toimittajat ja päätoimittajat, Julkisen sanan neuvostosta puhumattakaan, eivät muka osaa edes sormillaan laskea, että kymmenen (10) on vähemmän kuin kuusitoista (16). (Vihje: yhden henkilön sormet eivät yhtäaikaisesti riitä jälkimmäiseen lukuun saakka ainakaan kymmenjärjestelmää käytettäessä.)
Sen lisäksi, että Yleisradio lähteineen ei pystynyt nimeämään väittämäänsä kuuttatoista (16) evakuoitua saarta, kaikki kymmenen (10) nimettyä saarta osoittautuivat Malediivien viranomaisten julkisten asiakirjojen ja muiden lähteiden perusteella joko edelleen asutuiksi tai muista kuin ilmastollisista syistä evakuoiduiksi, kuten kantelussamme lähdeviitteiden kera osoitimme. Mutta toisin kuin päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastauksessaan JSN:lle 16.12.2013 väittää, emme kirjeenvaihdossamme emmekä kantelussamme kiistäneet väitettä siitä, etteikö ex-presidentti Nasheedin kaudella joiltakin näiltä saarilta olisi tehty väestönsiirtoja. Myös viittaamiemme julkisten lähteiden mukaan osalla saarista väestönsiirtoja todellakin on tehty, mutta kysymys ei missään vaiheessa ollut väestönsiirroista yleensä, vaan ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun vuoksi tehdyistä väestönsiirroista, joita siis ei ole tehty.
Päätoimittaja Jääskeläinen kertoo vastauksessaan 16.12.2013 myös, että nimetyt kymmenen (10) saarta ovat ”kärsineet eroosiosta ja muista ilmastonmuutoksen vaikutuksista.” Yleisradio ei kuitenkaan uutisoinut eroosiosta, vaan merenpinnan noususta, joka nyt sattuu olemaan vähän eri asia, joka sekin kyllä opetetaan jo alakoulussa. Näin sanoessaan Jääskeläinen myös implisiittisesti väittää, että eroosio olisi eräs ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on kuitenkin asiasta jokseenkin eri mieltä todetessaan uusimman, viikko sitten julkaistun AR5 WGII -raporttinsa luvussa 5.4.4 rantojen eroosiosta, että rannikkojen eroosiota ajavat moninaiset luonnolliset ja antropogeeniset tekijät ja että muutosten kytkeminen ilmastoon on vaikeaa. Raportin kuvaajassa 5-5 onkin annettu alin mahdollinen luottamusaste ”very low” (vähäinen yksimielisyys ja todisteet) siihen, että rantojen eroosio liittyisi ilmastonmuutokseen.
Sinänsä ymmärrämme päätoimittaja Jääskeläisen vastauksessaan esittämän toteamuksen siitä, että on eri asia etsiä tietoja Suomesta käsin kuin paikan päältä Malediiveilta. Toimittaja Jaana Kanninen ei kuitenkaan hyödyntänyt tutkimusretkeään Malediiveille tässä suhteessa, sillä omien sanojensa mukaan hän ei käynyt yhdelläkään väitetystä syystä evakuoidulla saarella. Sen sijaan hän haastatteli ex-presidenttiä tämän kodissa ja meteorologia tämän toimistossa, mikä ei nyt ihan kauheasti eroa vaikkapa videopuheluna Suomesta käsin tehdystä haastattelusta.
Kun ex-presidentti päätoimittaja Jääskeläisenkin vastauksessaan lainaaman sitaatin mukaisesti sitten sanoi, että yli seitsemällä kymmenellä (70) saarella on ongelmia eroosion kanssa ja että kuudentoista (16) saaren väestö on siirretty muualle, niin toimittaja Kanninen ja Yleisradio uutisoivat, että Malediivit on evakuoinut kuusitoista (16) saarta ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun vuoksi. Ex-presidentti siis sanoi yhtä ja toimittaja tähän vedoten uutisoi toista. Jos Julkisen sanan neuvosto ei näe aiheelliseksi puuttua tällaiseen, niin emme suoraan sanottuna näe, mitä virkaa Julkisen sanan neuvostolla oikeastaan on.
Päätöstään 26.3.2014 Julkisen sanan neuvosto perustelee myös näin: ”Yleisradio on käyttänyt uutistensa lähteinä Malediivien entistä presidenttiä ja paikallista virkamiesasiantuntijaa. Tämä myös avoimesti kerrotaan yleisölle.” No niin on käyttänyt, mutta kysymyksessä olevaa väitettä saarten evakuoinnista merenpinnan nousun vuoksi ei ole pantu kummankaan mainitun suuhun, vaan se esitetään faktana, esimerkiksi verkkoartikkelissa näin: ”Kuusitoista kaikkein matalinta ja haavoittuvinta saarta on tyhjennetty asukkaista.” Ei siis esimerkiksi ”, presidentti Nasheedin mukaan.” tai ”, meteorologi Rasheedin mukaan.” vaan ihan sellaisenaan, ilman viittauksia, lähteitä tai mitään muutakaan asiaa, joka osoittaisi väitteen olevan vain haastatellun näkemys tai mielipide eikä tosiasia.
Jos Neuvoston näkemys todellakin on se, että Yleisradio on ”tietojen hankinnassa, tarkistamisessa sekä niiden julkaisussa noudattanut riittävää tarkkuutta” jättäessään huomioimatta kirjeenvaihdossamme, kantelussamme ja tässä valituksessamme esitetyt selvät vastakkaiset todisteet huomioimatta, vaikka suurin osa niistä on olleet julkisesti saatavilla muista lähteistä jo ennen toimittaja Kannisen matkaa Malediiveille, niin ”riittävä tarkkuus” varmaankin sitten tarkoittaa nykyisin sitä, että toimittaja ja haastateltava jakavat yhteisen poliittisen ideologian. Lehdistön riippumattomuus olikin niin vanhanaikaista.
Suosittelemme jatkolukemiseksi Ilmastotiede-blogin mainiota artikkelia IPCC: Ei Todisteita Ilmastopakolaisista, jota käytettiin myös tämän vastauksen tukena.