Avoin kirje kansanedustajille

Kirjoittaja Pasi Matilainen 21.11.2008

Arvoisa kansanedustaja!

Käsitellessänne Matti Vanhasen II hallituksen selontekoa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi, pyydän ystävällisesti Teitä ottamaan huomioon seuraavan näkemyksen.

Ilmastonmuutosta koskevassa tieteessä on vielä paljon epävarmuuksia ja epäselvyyksiä. Esimerkiksi YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa uusimmassa arviointiraportissaan aerosoleilla olevan jopa moninkertaisen viilentävän vaikutuksen verrattuna kasvihuonekaasujen lämmittävään vaikutukseen, mutta aerosoleja koskeva tieteellinen ymmärrys on IPCC:n mukaan vielä erittäin vähäistä. (IPCC WG1 AR4, Table 2.11)

Sama koskee muunmuassa pilvien vaikutusta ilmastoon, vielä ei voida tieteellisesti osoittaa johtuvatko pilvisyyden muutokset ilmaston lämpenemisestä, aiheuttavatko pilvisyyden muutokset lämpenemistä vai onko kyse molempien yhdistelmästä ja missä suhteessa. Tästä johtuen tietokonemallinnuksissa pilvisyys oletetaan muuttumattomaksi tai muutokset oletetaan lämpenemisen funktioksi ja positiiviseksi takaisinkytkennäksi (positive feedback).

Vaihtoehtoisia tai täydentäviä teorioita ovat esittäneet muiden muassa MIT:n meteorologian professori Richard Lindzen, jonka iiris-teorian mukaan pilvet toimisivat negatiivisena takaisinkytkentänä (negative feedback), ja Tanskan avaruustutkimusinstituutin johtaja Henrik Svensmark, jonka teoriaa kosmisen säteilyn vaikutuksista pilvien muodostumiseen tutkitaan parhaillaan Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERN:issä. Lindzenin teoria viittaisi vahvistuessaan maapallon ilmaston luultua suurempaan itsesäätelevyyteen ja Svensmarkin puolestaan auringon luultua suurempaan vaikutukseen.

IPCC:n uusin arviointiraportti (WG1 AR4) pitää ihmisen hallitsevaa vaikutusta ilmastonmuutokseen todennäköisenä. Se ei kuitenkaan ole IPCC:nkaan mukaan kiistatonta. Vaikka IPCC ei edes ota huomioon Lindzenin, Svensmarkin ja monien muiden tutkimuksia, se silti myöntää tieteellisessä tiedossa olevan edelleen lukuisia epävarmuuksia ja puutteita.

Hallituksen strategia tähtää 20% kasvihuonekaasupäästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tämä tarkoittaa vuonna 2020 jopa tuhannen euron lisälaskua yksittäiselle kotitaloudelle. Vuoden 2050 päästövähennystavoite on 60-80% vuoden 1990 tasosta.

Entä jos käykin niin, että jatkuvasti lisääntyvä tieteellinen tieto vahvistaa vuoteen 2020 mennessä jonkin tai joidenkin vaihtoehtoisista teorioista olevan lähempänä todellisuutta kuin nykyisin suosiossa oleva teoria?

Tämä on hyvin mahdollista, sillä esimerkiksi Svensmarkin teorialle odotetaan vahvistusta CERN:in CLOUD-kokeista vasta 2010-luvun alkupuolella. Lisäksi empiirinen aineisto laajenee. Kymmenen vuoden päästä satelliittiaikakauden tarkat mittaussarjat ovat 33% nykyistä pidemmät.

Jos pystytämme ilmastonmuutoksen vastaisen pakkokoneiston nyt ja vuonna 2020 toteamme olleemme väärässä, onko koneisto purettavissa helposti? Voimmeko irtautua kansainvälisistä ilmastosopimuksista tai lakkautetaanko ne? Onko väärässä olemisen vaihtoehtoa edes otettu huomioon? Hallituksen selonteko ei sitä ainakaan mainitse. Olemmeko laittamassa kaikkia munia samaan koriin?

Mitä tällöin tehdään jo toteutetuille toimenpiteille? Maksavatko kotitaloudet edelleen tuhat euroa vuodessa ilmastolisää? Saavatko ne takaisin väärin perustein perittyjä maksuja?

Mitä tällöin tapahtuu hiilivuotona kehittyviin maihin karanneille työpaikoille? Mitä tapahtuu valtavien tukijärjestelmien varaan rakennetuille uusiutuvien energiamuotojen yrityksille ja työpaikoille? Olemmeko jo luomassa seuraavaksi energiakuplaa talouden riesaksi, kun nykyinenkin talouskriisi on vielä selvittämättä?

Hyvä strategia pyrkisi varmistamaan kansalaisten jatkuvan hyvinvoinnin kaikissa olosuhteissa. Jättämällä konkreettisia ja todellisia mahdollisuuksia huomiotta hallituksen selonteko ei ole hyvä strategia. Se on huono linjaus, joka pahimmillaan maksaa paljon ja antaa vähän.

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry

Lisäys klo 15:22: Avoin kirje huomioitu Uudessa Suomessa.