Pitkä viive nauhoituksen ja ensiesityksen välillä on toki aiheuttanut sen, että ohjelmassa ja sen kuvauksessa tulee esille virheellistä tietoa, sillä kuten tarkimmat lukijat ovat saattaneetkin havaita, en enää ole Liberaalit ry:n hallituksen jäsen erottuani yhdistyksestä 20.7.2010 poliittisen ideologiani kehittymisen myötä.

PÄIVITYS: Ohjelman voi nyt kuunnella YLE Areenassa tai ladata MP3-formaatissa.

Roy Spencer kirjoittaa kotisivuillaan (www.drroyspencer.com) yleisön pyynnöstä listan, miksi hänestä teoria ilmaston lämpenemisestä ihmisen polttaman fossiilisen polttoaineen takia (AGW-teoria) on virheellinen. Suomenkielisiä sivuja Wikipediassa ei tästä herrasta ole, mutta englanninkielisillä sivuilla todetaan hänen olevan ansioitunut ja palkittu ilmastonmuutoksen tutkija, joka ei kuitenkaan pidä muutosta minään katastrofina vaan hänen mielestään havaittu muutos mahtuu hyvin kaoottisen järjestelmän luonnolliseen vaihteluun.

Spencer toteaa, että AGW-teorian arvostelijoilla on erilaiset syyt ja lähtökohdat epäilyilleen ja jokainen toivoo olevansa oikeassa, mutta että se on tietysti mahdotonta. Riittää kuitenkin, että yksikin epäilys osoittautuu oikeaksi ja YK:n luoma korttitalo kaatuu. Mittausten tekeminen on aina helpompaa kuin ymmärtää, mistä tulokset johtuvat ja mihin ne vaikuttavat.

Spencerin lista AGW-teorian epäselvyyksistä:

1. Nouseeko Maapallon keskimääräinen lämpötila?
Mahdotonta sanoa, koska vuosittainen vaihtelu on niin suurta. Maanpinnan tasolla havaittu nousu viimeisen 30 tai 50 vuoden aikana on mitattu pohjoisella pallonpuoliskolla. Luotettavaa aineistoa pitkän aikavälin lämpötilan muutoksista ei ole saatavilla. Jos lämpötila edelleen nousee (tai laskee) se voidaan havaita vasta tulevaisuudessa.

2. Miksi osa tutkijoista väittää ilmaston kylmenevän, osa lämpiävän ja osa lämpiämisen kiihtyneen?
Siksi, että vuosittaiset (ja vuosikymmenittäiset) vaihtelut ovat niin suuria. Lopputulos riippuu lähtökohdasta, johon nykyistä lämpötilaa verrataan. 1900-luvun alusta tarkasteltuna lämpeneminen näyttää kiihtyneen, mutta vuoden 1998 jälkeen tilanne on puolestaan tasaantunut. Näiden tietojen perusteella ei voida tietää, mikä on tilanne juuri nyt saati tulevaisuudessa.

3. Onko ilmasto lämmennyt aiemmin?
Kyllä. Satojen tai tuhansien vuosien jänteellä tehdyt epäsuorat havainnot luonnosta antavat aiheen olettaa, että muutosta on tapahtunut. Muutokset ovat tapahtuneet ennen ihmisen mahdollista vaikutusta, joten se vahvistaa epäilyjä ihmisen syyllisyydestä. Vaikka geologit muistuttavat miljoonien vuosien aikana tapahtuneista paljon suuremmista lämpötilan muutoksista, en itse usko niiden selitysvoimaan muutoksille, jotka ovat tapahtuneet viimeisen 10 tai 100 vuoden aikana.

4. Eikö lätkämaila osoittanut viimeaikaisen lämpenemisen olleen ennalta arvaamatonta?
Lätkämailan esittämä muutos viimeisen 2.000 vuoden ajalta on vahvasti kiistanalainen. Mailaa käytettiin todistamaan, että pariin tuhanteen vuoteen ilmasto on pysynyt koko ajan samanlaisena, mutta vasta 1900-luvulla ihmisen toiminnan seurauksena lämpötila alkoi nousta. Todistusaineisto saatiin pääasiassa tarkastelemalla vanhojen puulöydösten vuosirenkaiden muutoksia. Aineisto kuitenkin viittaa omasta mielestäni siihen, että 1.000 vuotta sitten oli lämpimämpää kuin nyt, ja että viimeisen 50 vuoden aikana on tapahtunut kylmenemistä, vaikka olemme mitanneet lämpenemistä.

5. Onko Jäämeren sulaminen todiste lämpenemisestä?
Lämpenemisestä kyllä – ihmisen osuudesta ei. Havaintoja sulamisesta on vain vuodesta 1979, joten nykyiset ennätykselliset sulan veden alueet, kuten vuonna 2007, saattavat silti hävitä 20- tai 30-luvuille, jolloin alueella mitattiin samanlaisia lämpötiloja kuin nykyään. Kiinnostaa on myös se, että Etelänavan merijää on kasvanut melkein yhtä paljon mitä Pohjoisnavan merijää sulanut viimeisen 30 vuoden aikana.

6. Entä merenpinnan nousu?
Täytyy tunnustaa, etten laita sille paljon painoarvoa. Lämpenemisen seurauksena merenpinta nousee osaksi lämpölaajenemisen ja osaksi jäätiköiden sulamisen takia. Mutta sen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä mahdollisesta ihmisen osuudesta tapahtumaan. Jäätiköiden sulamisen ja merenpinnan nousun tiedetään alkaneen ilmiöinä ennen ihmisen vaikutusta, joten tapahtuman syy on hyvin epävarma.

7. Voiko kasvava hiilidioksidimäärä nostaa ilmaston lämpötilaa?
Moni älykäs tutkija väittää, että CO2-määrän nousu ei voi aiheuttaa lämpenemistä. He perustelunsa ovat hyvin teknisiä kuten että “CO2-määrän aiheuttama lämpötilan imeytyminen on jo nyt täysin katettu”. Se ei silti mielestäni tarkoita, etteikö lisääntyvä CO2-määrä voisi aiheuttaa havaitun kasvun. Kaikesta huolimatta pidän mahdollisena, että juuri tässä kaikkein keskeisimmässä kohdassa on virhe. Tieteessä on ennenkin tehty virheitä.

8. Kasvaako CO2:n määrä?
Kyllä, ja kaikkein nopeimmin viimeisen 50 vuoden aikana, miksi “useimmat” ilmastontutkijat selittävät juuri sillä lämpenemisen. Käytössämme on hyvin tarkat havainnot kasvusta.

9. Ovatko ihmiset vastuussa CO2:n kasvusta?
Vaikka ilmakehässä on voimakas vuosittainen vaihtelu CO2:n määrässä, varsinkin El Ninon ja La Ninan takia, pidän itse todennäköisimpänä syynä havaittuun kasvuun juuri ihmisen polttamia fossiilisia polttoaineita. Siitä huolimatta, että ihminen aiheuttaisi CO2-määrän kasvun, myös luonto toimisi tässä tilanteessa samaan suuntaan. Havaittu määrä on nyt 390 ppm, kun ennen teollista aikakautta se oli enintään 270 ppm. Kaupungeissa ja rakennuksissa pitoisuudet ovat paljon tätäkin suurempia.

10. Eikö luonnon omat CO2-päästöt ole 20 kertaa suuremmat kuin ihmisen aiheuttamat?
Kyllä, mutta luonnon arvioidaan imevän takaisin kiertoon saman määrän, minkä se aiheuttaa päästöinä. Noin puolet ihmisen aiheuttamista päästöistä poistuu ilmakehästä kasvien yhteyttämisen takia. Kasvit rakastavat hiilidioksidia. Se on elämän eliksiiriä. Kuvitelkaa vastalauseiden määrää, jos lisäämisen sijaan ihminen toiminnallaan vähentäisi hiilidioksidin määrää.

11. Johtuuko nyt havaittu lämpeneminen hiilidioksidista?
Vaikka se on teoriassa mahdollista, pidän luultavampana luonnollisia syitä. Tällä hetkellä emme osaa erottaa ihmisen vaikutusta luonnon vaikutuksesta.

12. Miksi enemmistö tiedemiehistä uskoo CO2:n lämmittävään vaikutukseen?
Koska he eivät keksi muuta syytä, ainakin niin he minulle ovat kertoneet. He eivät epäile, etteikö luonto voi itse olla vastuussa lämpenemisestä, mutta he eivät osaa tehdä eroa ihmisen ja luonnon vaikutukseen. Tässä suhteessa IPCC on valehdellut poliitikoille.

13. Jos ei ihmiset, niin mikä aiheuttaa lämpenemisen?
Tämä on yksi omasta tutkimusalueestani. Käsitykseni mukaan auringonvalon määrän luonnolliset muutokset – pilvisyyden aiheuttamina – selittävät lämpenemisen. Tutkijoiden vähemmistön ja omasta mielestäni luonto on itseohjautuva. Ilmastonmuutos ei tarvitse ulkopuolista pakotetta kuten muutoksia Auringossa.

14. Mikä voisi aiheuttaa luonnolliset muutokset pilvisyyden muutoksissa?
Pienet, pitkäaikaiset muutokset ilmakehän ja merivirtojen liikkeissä voi aiheuttaa noin prosentin muutoksen siinä, kuinka paljon auringonvaloa pääsee maanpinnalle. Se riittää aiheuttamaan nyt havaitun kaltaisen muutoksen. Valitettavasti meillä ei ole havaintoaineistoa viimeisen 30 tai 50 ajalta kyetäksemme arvioimaan todellista syytä.

15.Kuinka vakava oli sähköpostiviestien vuoto julkisuuteen?
Viestit itsessään eivät muuta IPCC:n perusviestiä, että ilmasto lämpenee tai että ihminen on siitä päävastuussa. Viestit kuitenkin todistavat, että ihminen tekee virheitä ja on asenteellinen.

16. Miksi asenteellisuudella on merkitystä ilmastontutkimuksessa?
Kun tutkija havaitsee ongelman, heidän asenteensa vaikuttaa lopputulokseen. Ei niin, ettäkö IPCC:n väite ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä ei voisi olla oikein, mutta poliittiset ja taloudelliset kytkökset ovat saaneet IPCC:n täydellisesti sivuuttamaan vaihtoehtoiset selitykset lämpenemiselle.

17. Kuinka merkittävää on “tutkijoiden konsensus”?
Ilmastontutkimuksen osalta se on merkityksetöntä. Ilmasto on niin monimutkainen, että ylivoimainen enemmistö tutkijoista – jotka ovat yleensä asiantuntijoita jollain kapealla erikoisalalla – kuvittelee muiden tietävän enemmän, ja siksi he antavat tukensa samoille mielipiteille kuin tutkijakolleegansakin. Pieni parhaiten asiaan perehtyneiden tutkijoiden joukko on taipuvainen joukkoharhaan, laumasieluisuuteen, vertaispaineeseen, poliittiseen painostukseen, ajattelemaan energiantuotannosta poliittisesti korrektilla tavalla ja pelastamaan Maapallon – tarvitseepa sitä tai ei.

18. Kuinka merkittäviä ovat ilmastontutkimukseen käytettävät tietokoneohjelmat?
Mallit ovat keskeisessä asemassa arvioidessamme ilmastoa. Ilman selvää numeerista todistusaineistoa väitteiden perustana joutuisimme turvautumaan huutoäänestyksiin. Mallit eivät kuitenkaan ole mikään perusta ennustuksille tulevaisuudesta. Suurin huolenaiheeni on, että malleja on käytetty pääasiassa etsimään tukea väitteelle ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä eikä vaihtoehtoja luonnollisista tekijöistä ole haluttu tutkia.

19. Mitä ennustan tulevaisuudesta?
Pitkän ajan ennusteet sisältävät liikaa epävarmuustekijöitä. Jos on pakko veikata, sanon, että kylmeneminen on yhtä luultavaa kuin lämpeneminen. Kolmas vaihtoehto on tietysti nykyisenkaltainen vakaa ilmasto. Kukaan ei muista 50 vuoden kuluttua, että vuonna 2010 ennustettiin virheellisesti ihmiskunnan sukupuuttoa kuumuuteen vuonna 2060.

- fil.tri (geologia) Boris Winterhalter: Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama – ellei niin mikä ilmastoa säätelee?
- FK (maantiede) Matti Virtanen, tuottaja: Kasvihuoneilmiöstä globaalimuutokseen – 30 vuotta maailmanlopun viestintää
- KTK Pasi J. Matilainen, puheenjohtaja: Ilmastopolitiikan teoria ja käytäntö

Esitelmien jälkeen käydään paneelikeskustelu. Tervetuloa!

Kuten esitelmäni otsikosta on havaittavissa, oma esitykseni käsittelee ilmastopolitiikkaa. En siis tule ottamaan kantaa ilmastotieteeseen, vaan poliittisiin perusteluihin ja toimenpiteisiin sekä teoriassa että käytännössä. Tarkoitukseni on osoittaa, että riippumatta ilmastotieteen totuudenmukaisuudesta, toteutettu ja suunniteltu ilmastopolitiikka on joka tapauksessa epätarkoituksenmukaista ja virheellistä.

ILMASTOSEMINAARI 2010 YLEISÖTILAISUUS

Lauantaina 29.5.2010 klo 14:00-17:00 järjestetään ilmastonmuutosaiheinen yleisölle avoin esitelmätilaisuus, jonka aiheet tarjoavat erilaisia näkemyksiä ilmastonmuutoksen tieteeseen, mediakäsittelyyn ja politiikkaan.

Tilaisuudessa pidetään seuraavat esitelmät:

- fil.tri (geologia) Boris Winterhalter: Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama – ellei niin mikä ilmastoa säätelee?
- FK (maantiede) Matti Virtanen, tuottaja: Kasvihuoneilmiöstä globaalimuutokseen – 30 vuotta maailmanlopun viestintää
- KTK Pasi J. Matilainen, puheenjohtaja: Ilmastopolitiikan teoria ja käytäntö

Esitelmien jälkeen käydään paneelikeskustelu.

Tilaisuuden järjestää Ilmastofoorumi ry. Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen Alfa-salissa (Mattilanniemi 2, Jyväskylä, 1.krs) järjestettävään tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa! Ennen yleisötilaisuutta yhdistys pitää sääntömääräisen vuosikokouksensa samassa tilassa klo 13:00. Myös tähän tilaisuuteen on kiinnostuneiden mahdollista tulla.

Lisätietoja antaa yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Matilainen, email etunimi.sukunimi.ej.till.spam@ilmastofoorumi.fi. Ilmastofoorumi ry on kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on osallistua ilmastonmuutoksesta käytävään julkiseen keskusteluun puuttuen siinä esiintyviin virheisiin ja edistäen tasapuolista tiedotusta ilmastonmuutosta koskevasta tieteellisestä tutkimuksesta.

Tilaisuuden materiaali päivitetään myöhemmin omalle sivulleen.

Ilmastoilkivalta on tuomittava — huomio ilmastopelotteluun

Kansalaisjärjestö Ilmastofoorumi ry tuomitsee ehdottomasti Hämeenlinnassa keskiviikkona tehdyt ilkivallanteot, joissa Hämeenlinnan poliisin mukaan autojen konepelteihin oli kirjoitettu terävällä esineellä “ilmastokannanottoja autoilua vastaan”.

Omaisuuteen kohdistuva ilkivalta on aina tuomittavaa, mutta erityisen huolestuttavan asiasta tekee se, että ilkivallan motiivi on voimakkaasti poliittisesti latautunut ja kysymys on kiistanalaisesta aiheesta. Maailmalla ilmastoilkivaltaa on nähty suuremmassakin mittakaavassa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa ympäristöaktivistit ovat aiheuttaneet voimalaitoksille merkittäviäkin tuhoja. Myös Suomessa on aiemmin ainakin puhkottu katumaastureiden renkaita.

Mikään motiivi ei voi oikeuttaa aloitteellista väkivaltaa. Tällaiset teot on tuomittava jyrkästi ja syylliset on saatava vastuuseen. Toimittava on jo nyt, kun vahingot ovat vielä suhteellisen harmittomia. Poliittisella väkivallalla on valitettava taipumus koventua jatkuessaan, eikä liene aiheetonta pelätä, että tulevaisuudessa aktivistit käyvät käsiksi myös henkilöihin. Ainakin Intiassa ilmastoaktivistit ovat jo antaneet “me tiedämme missä asutte” -tyyppisiä julkisia lausuntoja ilmastonmuutoksen ihmisperäisyyden epäilijöille.

Samassa yhteydessä on varmaankin hyvä kiinnittää huomiota siihen, että ilmastonmuutokseen liittyvät ahdistus- ja pelkotilat ovat lisääntymään päin. Maaliskuussa uutisoitiin tapauksessa, jossa argentiinalaisperheen vanhemmat olivat ilmastonmuutoksen pelossa tappaneet lapsensa ja itsensä, joskin perheen vauva selvisi ampumahaavastaan. Olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millaista viestiä kiistanalaisesta ilmastonmuutoksesta viedään erityisesti koululaisille. Esimerkiksi ympäristöjärjestöjen Ilmasto.org -sivustolla oleva opetusmateriaali voi olla hyvin pelottavaa ja syyllistävää. Varsinkin YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n vaikutusraporteista paljastuneiden lukuisten virheiden vuoksi lasten pelottelu ja syyllistäminen ovat erittäin kyseenalaisia toimenpiteitä.

Ilmastofoorumi ry on vuonna 2007 perustettu kansalaisjärjestö, joka suhtautuu avoimin mielin ilmastonmuutoksesta käytävään tieteelliseen ja poliittiseen keskusteluun. Järjestön yli 120 jäsentä suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilta ovat huolestuneita muun muassa ilmastokeskustelun yksipuolisuudesta, perusteettomasta poliittisesta varmuudesta sekä epäilevien ja kriittisten näkemysten sivuuttamisesta. Yhdistyksen internet-sivut ovat osoitteessa www.ilmastofoorumi.fi. Lisätietoja antaa yhdistyksen puheenjohtaja Pasi J. Matilainen, email. etunimi.sukunimi.ei.roskaa@ilmastofoorumi.fi.

Vaikutusraportti (WG2) on muuten myös tieteellinen raportti (tai siis sen ainakin pitäisi olla, mitä se nyt ei ilmeisesti olekaan). Termeillä ”tiederaportti” ja ”tieteellinen” raportti Lauri viitannee WG1:n raporttiin, joka pyrkii osoittamaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon tieteellisesti oikeaksi (The Physical Science Basis of Climate Change).

WG2:n tieteellinen raportti (Impacts, Adaptation and Vulnerability) on muuten itse asiassa jopa tärkeämpi kuin WG1, sillä WG2:n maalailemiin vaikutusskenaarioihin perustuu koko poliittinen liikehdintä väitettyyn ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen puuttumiseksi. Vaikka WG1 olisi täysin oikeassa (mitä se ei todennäköisesti ole, pelkästään WG1:n vertaisarviointiprosessin epäselvyydet antavat syyn olettaa, että sielläkin on jotain mätää), niin syytä toimiin ei olisi, ellei WG2 ennustaisi/skenaarioisi WG1:n esittämästä lämpenemisestä katastrofaalisia seurauksia. Siksi WG2:n virheellisyys on yhtä paha tai lähes yhtä paha asia kuin WG1:n virheellisyys on/olisi.

IPCC:n kolmas työryhmä, WG3, puolestaan pohtii toimenpiteitä, joilla asian voi ratkaista (Mitigation of climate change). Näiden työryhmien suhde voidaan kuvata siten, että WG2 rakentuu WG1:n pohjalta ja WG3 rakentuu WG1:n ja WG2:n pohjalta. Jos WG2 on epävalidi, WG3 on myös epävalidi, jos taas WG1 on epävalidi, sekä WG2 että WG3 ovat epävalideja. Tällä hetkellä WG2 seisoo hyvin huteralla pohjalla, joten myös toimenpiteet (WG3) tulisi kyseenalaistaa. Eikä se WG1:kään loputtomiin kestä, tulvavalli on murtumassa WG2:n myötä.

On behalf of the President of Finland Ms. Tarja Halonen, Prime Minister Vanhanen and Ambassador of Finland to India, Ms. Terhi Hakala presented Dr Rajendra K Pachauri, the Director-General of TERI and Chairman of the Intergovernmental Panel on Climate Change with The Commander of the Order of the White Rose of Finland. Dr Pachauri had been conferred with the award for his decade’s long, dedicated work in promoting international co-operation on climate change and sustainable development.

Voiko presidenttitason henkilö enää olla enemmän todellisuudesta irrallaan? No, koko kansan presidenttimme tietäen, todennäköisesti kyllä voi. Mutta miksi? Joka tapauksessa, onnea kunnianosoituksesta Pachaurille. Olkoon se viimeisesi.

Tiedon bongasi ensimmäisenä nimimerkki hyk Ilmastofoorumin keskustelupalstalla ja lisätietoja kaivoi nimimerkki pikkupoika Keisarin uudet vaatteet -blogista. Kotimainen media on nähdäkseni onnistunut olemaan toistaiseksi huomaamatta tämän kunniamerkkiasian.

Professorin hämmästyttävä ilmastoperääntyminen

Miljardeja puntia on käytetty maailman muuttamiseksi vihreäksi ja lisäksi arveluttavan päästöoikeuskaupan rahoittamiseksi.

Lukemattomia litroja lentopolttoainetta on käytetty kuljettamaan asiantuntijoita, lobbareita ja poliitikkoja maailmanlopun ilmastonmuutoskonferensseihin. Jokainen maailman hallinto on muokannut poliittisia linjauksiaan, sadat akateemiset instituutiot, kokonaiset koulujen oppimäärät sekä tv-yhtiöiden ja sanomalehtien prioriteerit ovat muuttuneet — kaikki vain uuden opinkappaleen vuoksi, jonka mukaan ihmiskunta ylikuumentaa planeettaa ja ainoa keino pelastaa maailma jäätiköiden sulamisen aiheuttamalta hukkumiselta on tehdä sankarillisia ja kalliita uhrauksia.

Olet saattanut luulla, että kaikki tämä perustui paikkansapitävään, erittäin kyvykkääseen tieteelliseen tutkimukseen ja että mukana olevilla henkilöillä oli todellakin hyvä syy ylimieliseen varmuuteensa ja raivokkaaseen epäilijöiden vastustamiseensa.

Mutta, kiitos CRU-ilmastontutkimusyksiköstä vuodetuista sähköposteista nousseen kohun, saamme nyt kuulla, että yksikön johtaja Phil Jones työskentelee epäjärjestyksenomaisesti keskellä sotkua ja kaaosta. Hänelle hyvin sympaattisen BBC:n, joka edelleen pyrkii kuvaamaan vuodettuja sähköposteja varastetuiksi, haastattelussa professori Jones myöntää ettei ole tehnyt huolellista työtä pitäessään kirjaa omista arkistoistaan.

Hänen kollegansa muistavat hänen toimistonsa olleen ”usein sekalaisten paperikasojen saartama”.

Vieläkin yllättävämmin hän vaikuttaa huomattavasti vähemmän riemukkaalta perusteorian suhteen ja myöntää, että 1990-luvun lämpenemisvauhti ei juuri eroa kahdesta muusta lämpenemisjaksosta 1860-luvun jälkeen ja että vuoden 1995 jälkeen ei ole ollut tilastollisesti merkittävää lämpenemistä. Hän myös jättää avoimeksi sen mahdollisuuden, jota ilmastonmuutosaktivistit ovat pitkään vastustaneet, että keskiajan lämmin kausi, vuosina 800-1300, jota monet tutkijat pitävät nykyaikaa lämpimämpänä, on saattanut olla koko maapalloa koskenut ilmiö.

Tämä on hämmästyttävä perääntyminen, sillä jos [keskiajan lämmin kausi] oli sekä globaali että nykyistä lämpimämpi, vihreän liikkeen väite nykyisen lämpimyyden ennenkuulumattomuudesta romahtaa.

Lue koko kirjoitus englanniksi täältä. Alkuperäinen BBC:n haastattelu löytyy täältä. [via HMV@Ilmastofoorumi]

Alussa Ilmatieteenlaitoksen Alestalo totesi, että nyt IPCC:n raporteista löydetyt ”muutamat lipsahdukset” ovat vaikutustutkimuksen (AR4 WG2) puolella, joka ei ole hänen mukaansa yhtä edistyksellistä kuin ”peruskova ilmakehän fysiikka-, meteorologia- ja kemiapuoli” (AR4 WG1). Ensinnäkin ”lipsahduksia”, joka on varsin vähättelevä ilmaisu varsinkin joidenkin paljastuneiden virheiden kohdalla, on huomattavasti enemmän kuin muutama. Pelkästään Greenpeacen julkaisuja on käytetty lähteenä kymmenkunta kertaa, puhumattakaan muiden järjestöjen ja yritysten julkaisuista sekä jopa graduista ja lehtiartikkeleista.

Toisekseen virheitä on osoitettu myös WG1:n puolella käytetyistä tutkimuksista ja prosesseista, mutta ne ovat sitä ”peruskovaa” tiedettä, josta ei suuria otsikoita saa revittyä kirveelläkään — esimerkiksi joidenkin tilastollisten menetelmien epäsopivuus puulustotutkimuksiin, lähdeaineistojen piilottaminen kriitikoilta tai IPCC:n raportin hyvinkin teknisten vertaisarviointikommenttien perusteeton hylkääminen eivät nyt vain kiinnosta suurta yleisöä — joten ne eivät ole saaneet tuulta alleen eikä niitä ole siten tarvinnut käsitelläkään.

Ensimmäistä kertaa ääneen päästyään ministeri Lehtomäki toisti hyvin opittua mantraa, jonka mukaan ilmastonmuutosta tapahtuu ja ihmisellä on siinä rooli. Sama mantra toistui ministerin toisessa puheenvuorossa, jossa hän salli kuitenkin pienen epäilyksen häivän, jolla sitten perusteli sitä, että kaikista ilmastonmuutoksen vastaisista toimista on joka tapauksessa hyötyä ympäristön kannalta, vaikka ilmastonmuutos ei olisikaan totta, ja että ehdoton valtaosa niistä on joka tapauksessa järkeviä.

Tämä ei pidä paikkaansa. Onko järkevää polttaa Indonesian sademetsiä öljypalmuviljelmien eli biopolttoaineiden tieltä? Onko järkevää aiheuttaa ruoan hinnan nousua polttamalla ruokaa polttoaineena, jolloin maailman kaikkein köyhimmät näkevät nälkää? Onko järkevää pakottaa ihmiset siirtymään kalliimpiin, huonompiin, ympäristölle haitallisempiin elohopeaa sisältäviin ja joissain tapauksissa enemmän energiaa kuluttaviin (!!!) energiansäästölamppuihin? Onko järkevää tuhota kotimaisen ja eurooppalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä ja aiheuttaa tuotannon siirtymistä vähemmän ympäristöystävällisiin olosuhteisiin kehittyviin maihin? Onko järkevää tukea verovaroista joitakin erityisaloja ja siten aiheuttaa työttömyyttä muille aloille? Listaa voisi jatkaa loputtomiin ja niin tehdessä käy selväksi, että ehdoton valtaosa tehdyistä ja suunnitelluista ilmastotoimista on haitallisia ihmisille ja/tai ympäristölle sekä hyödyttömiä ilmastolle ja kaikelle muullekin. Missä ne joka tapauksessa hyödylliset toimet viipyvät?

Luonnonvarojen ylikulutuksesta Lehtomäki hätäili pariinkin otteeseen ja piti sitä ilmastonmuutokseen läheisesti linkittyvänä asiana. Epäselväksi jäi mitä luonnonvaroja Lehtomäki ajatteli säästää ilmastonmuutoksen vastaisilla toimilla, sillä kyseiset toimet keskittyvät kuitenkin lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ja lopulta lopettamiseen. Miksi esimerkiksi kivihiiltä pitäisi säästää? Ilmastonäkökulmat poislukien, mitä haittaa on kivihiilen ylikulutuksesta? Jos kivihiili on niin kamala aine, niin emmehän halua tulevienkaan sukupolvien sitä käyttävän, joten sen säästäminen tuntuu aika turhalta.

On huomattava, että kaikkien muiden luonnonvarojen kulutusta ilmastonsuojelu vähentää vain ja ainoastaan yhdellä tavoin eli aiheuttamalla haittaa ihmisten taloudelliselle toiminnalle. Mitä vähemmän ihmisillä on varaa kuluttaa, sitä vähemmän luonnonvaroja kuluu. Esimerkiksi hiilivero ei siis suoraan vähennä esimerkiksi raudan, nikkelin tai veden kulutusta. Ainoastaan ihmisten hyvinvoinnin ja elintason laskeminen vähentää. Paljastaako tämä ilmastonsuojelun todellisen tavoitteen eli YK:n ympäristöohjelman UNEP:n perustajan Maurice Strongin sanoin ”teollisten yhteiskuntien alasajon”? Mene ja tiedä, se lähentelisi jo salaliittoteoriaa, joita vahvasti epäilen, mutta joka tapauksessa, se on ainoa keino saada ilmastotoimilla vähennettyä luonnonvarojen kulutusta. Toinen keino on vähentää väestöä, mutta sitä eivät poliitikot ole ehdottaneet.

Monille aiheutti epäselvyyttä se, mitä tarkoitin suorilla ja epäsuorilla toimilla. Esimerkkinä käynee asia, jolla ainakin aiemmin usein perusteltiin ilmastotoimia, eli trooppisten tautien kuten malarian leviäminen. Sen sijaan, että toivottaisiin hiilidioksidin leikkaamisen vähentävän tai rajoittavan malariaa, on huomattavasti halvempaa puuttua malariaan suoraan, eli ostaa hyttysverkkoja sekä erityisesti kasvattaa asumisväljyyttä. Lena Huldénin väitöstutkimuksen mukaan nimenomaan asumisväljyys ja kotitalouksien koko on ratkaisevaa malarian leviämisen suhteen, ei keskilämpötila, sillä malariaa levittäviä hyttysiä esiintyy kylmissäkin maissa ja malariaepidemioita on aiemmin esiintynyt Jäämeren rannikkoa myöten. Samoin on monia muita ympäristöongelmia, joihin ilmastotoimet eivät vaikuta yhtään, kuten vesistöjen kuormittuminen maatalouden päästöistä tai Tyynenmeren jättimäinen jätelautta.

Myöhemmin kritisoituani sitä, että uusiutuvan energian alalle synnytetään verovaroin ja muiden tukitoimien avulla (esim. suunnitellut syöttötariffit) työpaikkoja, jotka kuitenkin synnytetään vain ja ainoastaan muiden kustannuksella, Lehtomäki vastasi, että ”clean tech” on kasvava ala ja että sieltä voi jotain merkittävää syntyä. Ympäristöministeri todisti tässä aika hyvin sen, ettei ymmärrä taloudesta mitään, ja karkeasti tiivistettynä vastasi väitteeseeni tuetun työllistämisen muuta työllisyyttä tuhoavasta vaikutuksesta, että tuettu työllistäminen työllistää. Duh?

Kuten sanoin, tukityöllistäminen tapahtuu vain ja ainoastaan toisten alojen kustannuksella. Kun puhtaisiin teknologioihin, oli se sitten tuulivoimaa, jätehuoltoa tai mitä vain, kaadetaan veroeuroja tai syöttötariffeja, tottahan toki ne alat kasvavat ja työllistävät lisää. Jokainen tukieuro on kuitenkin väistämättä muualta pois, joko veroina tai valtionvelkana eli tulevana verotuksena. Espanjassa kokemus ja tutkimus (PDF) on osoittanut, että jokaista luotua uusiutuvan energian (ei siis vain tuulivoiman, kuten ohjelmassa väitin) työpaikkaa kohti menetetään 2,2 työpaikkaa muualla, tai jokaista neljää luotua työpaikkaa kohti menetetään yhdeksän muuta työpaikkaa. Jokainen espanjalainen ”vihreä työpaikka” on maksanut veronmaksajille keskimäärin 571 tuhatta euroa ja jokainen tuulivoimatyöpaikka yli miljoona euroa. Valtiolla ei ole mitään taianomaista rahahanaa, josta valuu ilmaista rahaa, vaan kaikki tämä on pois tavallisten ihmisten ja yritysten toiminnasta.

Tätä on tietysti turha kertoa poliitikolle. Kaikki poliitikot ovat sairaalloisen innostuneita työllistämisestä ja kun pakkaan lisätään ilmastoinnostus, niin on ihan varmaa, että jos joku riittävän uskottava taho väittäisi, että kuoppien ja ojien kaivaminen hillitsee ilmastonmuutosta, niin poliitikot olisivat juoksujalkaa palkkaamassa työttömiä kaivuutöihin. Kaikki hekumoisivat siitä, kuinka kuoppatalkoilla ehkäistään ilmastonmuutosta ja työllistetään valtavat määrät ihmisiä, mutta kukaan ei muistaisi sitä, että jonkun täytyy niiden kaivajienkin palkat maksaa, eikä se raha edelleenkään valu mistään valtion taikahanasta ilmaiseksi. Sitten meillä olisi täystyöllisyys, kuoppia ja ojia kaikkialla ja jatkuvasti kasvava kaivamisteollisuus sekä tietenkin jatkuvasti vähemmän julkista rahoitusta kaikkeen muuhun, kuten peruspalveluihin. Ja maailma pelastuu…

Katastrofeillakin Lehtomäki muisti pelotella, kuten asiaan kuuluu. Miljoonakaupungit ja suuret väestömäärät kun ovat mahdollisesti jäämässä nousevan meriveden alle, tulvia ja myrskyjä tulee lisää ja niin edelleen. Ei havaintoakaan esimerkiksi toimittajan alussa viittaamasta tutkimuksesta, jota IPCC:n raportissa oli ennenaikaisesti siteerattu väärin, ja jonka mukaan ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien aiheuttamien tuhojen välillä ei ole havaittu yhteyttä. Ei havaintoakaan tutkimuksista, joiden mukaan ihmisten tuottaman hiilidioksidin ja luonnonkatastrofien välillä ei ole havaittu yhteyttä.

Alestalo tuki tätä näkökulmaa toisessa kohtaa vertaamalla ilmastotoimia kotivakuutukseen. Kumpikin kun maksaa rahaa ja kumpikin on epävarman tapahtuman varalle. Tämä on eräs versio varovaisuusperiaatteesta, jonka mukaan toimia tulee tehdä riippumatta ongelman epävarmuudesta, koska tuhot voivat olla niin suuret.

Kotivakuutuksen ottamisesta jokainen voi kuitenkin päättää itse ja mahdollisiin kotia ja irtaimistoa koskeviin tuhoihin voi varautua muutenkin, esimerkiksi panostamalla omaan huolellisuuteen, palovaroittimiin ja niin edelleen tai vaikkapa sopeutumalla mahdollisiin ongelmiin etu- ja jälkikäteen. Ilmastotoimissa vaihtoehtoja ei anneta, vaan jokaisen on osallistuttava ilmastonmuutoksen torjuntaan, halusi tai ei. Samalla kannustetaan sopeutumattomuuteen, vaikka ilmasto muuttuu aina, ja ehkäistään mahdollisuuksia sopeutumiseen. Esimerkiksi verottamalla köyhää tehdään hänelle vaikeammaksi muuttaa turvallisemmalle alueelle. Tai tukemalla tulva-alttiiden alueiden vakuutuksia tai tuhokorjauksia verovaroista kannustetaan ihmisiä edelleenkin asumaan alueella riskeistä huolimatta.

Samalla näitä riskejä, joita voi tapahtua ihan ilman ihmisen vaikutustakin, pidetään välittöminä uhkina ja unohdetaan pitkät aikavälit. IPCC:n parhaan arvion mukaan merenpinnat nousevat puolisen metriä vuoteen 2100 mennessä. On tutkimuksia ja ympäristölobbareita, joiden mukaan tämä arvio on liian pieni, ja monet puhuvat metristä tai useista metreistä vuoteen 2100 mennessä. Oli miten oli, 90 vuotta on pitkä aika. Merenpinnan nousu metritolkulla tuskin tapahtuu kertarytinällä vaan vähitellen ajanmittaan. Vaikkapa kaksi metriä vuoteen 2100 mennessä tarkoittaa keskimäärin 2,2 senttimetriä vuodessa. Tällainen nousuvauhti epäilemättä olisi riittävän suuri, jotta kaikki sen voisivat havaita. (Sellaista ei ole ainakaan toistaiseksi havaittu.) Tällöin 90 vuotta (tai vaikka vain 50 tai 30 vuotta) riittää siihen, että kaikki maailman merenranta-asutus siirtyy muutaman sata metriä (paikallisista olosuhteista riippuen ehkä enemmänkin) sisämaahan päin. Korallisaarilla tämä ei toki riitä, mutta nepä eivät jääkään veden alle, vaan ”kelluvat” sen pinnalla niin kauan kuin korallit elävät ja kasvavat. Tämä ”ratkaisu” tapahtuisi ihan itsekseen, jos sille on tarvetta, kunhan lopetetaan verovarojen käyttö riskialueilla asumisen tukemiseen. Jännintä tässä on se, että sama homma toimii, oli ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamaa tai ei, ja jos sille ei ole tarvetta, niin sitä ei edes tehdä! Ajatella, paikalliset ihmiset ihan itse päättämässä omasta elämästään, onhan se aika mielikuvituksellista ja rohkeaa toki, ainakin poliitikon näkökulmasta.

Päätän tämän sekavan ja polveilevan kirjoitukseni tähän, pituuttakin sillä kun on jo liikaakin. Ohjelmassa taisi vielä jotain muutakin jäädä sanomatta, mutta tuossa olivat varmaan ne tärkeimmät. Ohjelman jälkeen asia on muuten kehittynyt edelleen, ja monet keskeiset ilmastotutkijat (kuten professori Mike Hulme) ja muut asiantuntijat (kuten professori Atte Korhola) ovat puhuneet IPCC:n hajottamisen puolesta. Ehkä Lehtomäki voisi yrittää palauttaa uskottavuutensa (saamani palautteen mukaan se koki kovia kolauksia A-talkissa) rippeitä osoittamalla aloitteellisuutta asian suhteen ja ottamalla vaatimuksen pöydälle ensimmäisenä ministeritason poliitikkona? Selvää on, että IPCC ei voi jatkaa nykyisellään, politisoituneena mukatiedekoneistona. Toivottavasti IPCC:n kaatuminen tervehdyttää ilmastotiedettä enemmänkin, eikä uusien organisaatioiden luomisen jälkeen homma jatku aivan entisellään. Poliitikkojen on pidettävä näppinsä erossa tieteestä!