Yhdistys on tällä päivämäärällä toimittanut oheisen tiiviin tietopaketin kansanedustajille ja tiedotusvälineille.

GreenFree Finland ry:n tietopaketti kansanedustajille ilmastonmuutoksesta ja sitä koskevasta kansainvälisestä sopimusprosessista 5.11.2007

KIOTON ILMASTOSOPIMUS päättyy vuonna 2012. Jatkosopimuksen aikaansaamiseksi on käynnissä kansainvälinen prosessi. Sen etenemisestä antaa pääministeri Matti Vanhanen eduskunnalle pääministerin ilmoituksen keskiviikkona 7.11.2007.

Tämä ympäristöjärjestö GreenFree Finland ry:n valmistelema tiivis tietopaketti perustelee miksi Suomen tulisi

1) ajaa kansainvälisesti Kioton jatkosopimuksen tekemättä jättämistä tai

2) edellyttää sopimukseen kirjattavaksi pykälää, joka mahdollistaa sopimuksesta irtautumisen jos ja kun ihmisen väitetty osuus ilmastonmuutokseen osoittautuu yliarvioiduksi.

Jatkosopimuksesta luopumiselle on sekä tieteellisiä että kansallisia perusteita.

ILMASTOTIETEESSÄ ei vallitse täyttä konsensusta ilmastonmuutoksen syistä ja ihmisen osuudesta siihen. Tiedetään, että ilmasto on hiljalleen lämpenemässä, mutta esimerkiksi sademääristä, lumipeitteisestä pinta-alasta tai lumen syvyydestä ei ole löydetty maailmanlaajuista trendiä – tutkimuksista huolimatta.

On totta, että moni tutkija pitää todennäköisenä, että ihmisen tuottama hiilidioksidi on osasyy ilmaston lämpenemisessä, mutta samalla myönnetään merkittävät puutteet tietokonemallinnuksissa, joiden perusteella ihmisen toiminnan osuutta muutoksessa arvioidaan. Kyseiset mallit eivät mm. mallinna kovin hyvin merien tilaa, eivätkä ymmärrä lainkaan esimerkiksi pilvien, auringon tai pohjoisen suihkuvirtauksen roolia. Lisäksi kaikki tietokonemallinnukset ennustavat kasvihuoneilmiön aiheuttaman lämpenemisen näkyvän nopeimmin ja voimakkaimmin trooppisessa troposfäärissä. Mittausten mukaan näin ei ole tapahtunut.

Yhä useampi tiedemies onkin siirtynyt epäilevälle kannalle ihmisen väitetyn osuuden suhteen. Lisäksi jatkuvasti valmistuu uusia tutkimuksia, joiden mukaan luonnolliset tekijät ovat aiemmin uskottua merkittävämmässä roolissa nykyisessä ilmastonmuutoksessa. Esimerkiksi tanskalaisen Henrik Svensmarkin kosmoklimatologiset tutkimukset vaikuttavat lupaavilta ja hänen teoriaansa todentavat tutkimukset Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa Cernissä valmistuvat lähivuosina. Uraauurtavaa tutkimusta ja raportointia löytyy muun muassa seuraavilta sivuilta: http://www.climateaudit.org, http://climatesci.colorado.edu/ ja http://www.dsri.dk/~hsv/ .

YK:n kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi tänä vuonna neljännen raporttinsa (AR4) ilmastonmuutoksesta. Raportista julkaistiin myös tiivistelmä poliitikoille (Summary for Policymakers), joka oli enemmän poliittisen kuin tieteellisen prosessin tulos. Kanadalainen tutkimus- ja koulutusjärjestö Fraser Institute julkaisi aiemmin tänä vuonna riippumattoman tiivistelmän IPCC:n raportista (Independent Summary for Policymakers), jota oli kirjoittamassa kymmenen tiedemiestä ympäri maailmaa sekä vertaisarvioimassa yli viisikymmentä tutkijaa, mukana myös tiedemiehiä Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Kyseinen julkaisu on vapaasti ladattavissa täältä: http://www.fraserinstitute.org/commerce.web/publication_details.aspx?pubID=3184

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMINEN Kioton sopimuksen mukaisesti on jo käynyt kalliiksi suomalaisille yrityksille ja kansalaisille, siis koko kansantaloudelle. Päästökauppa tulee entisestään nostamaan erityisesti sähkön hintaa, mikä vaikuttaa suoraan kielteisesti varsinkin vähävaraisimpien suomalaisten elintasoon. Vaikka suomalaisten ekologinen jalanjälki onkin verrattain suuri, on sille olemassa maantieteellisesti ja ilmastollisesti perustellut syyt. Suomalainen asuminen ja teollisuus ovat jo kansainvälisesti erittäin energiatehokkaita.

Kansainväliset ilmastosopimukset eivät kuitenkaan ota kansallisia erityisolosuhteitamme riittävän hyvin huomioon. Näin ollen Suomi on joutumassa niissä epätasa-arvoiseen ja epäreiluun asemaan. On epätodennäköistä, että Suomen poliittinen painoarvo riittäisi parempaan lopputulokseen jatkosopimuksessakaan.

Vaikka Kioton protokolla onnistuisikin täysin – ja sen taustaoletuksina olevat epävarmat teoriat pitäisivät täysin paikkansa – on ilmaston lämpenemisen ennustettu hidastuvan vain 0,07 astetta vuoteen 2050 mennessä. Tämäkin on epärealistista koska mm. Yhdysvallat ja Australia eivät ole sopimuksessa mukana. Sopimus ei myöskään edellytä vähennyksiä Kiinalta, jonka hiilidioksipäästöt kasvavat maailmassa nopeiten.

Näin ollen on SUOMEN KANSALLISTEN ETUJEN mukaista, että – jos Kioton sopimukselle kaikesta huolimatta tehdään jatkosopimus – siihen kirjataan pykälä, joka mahdollistaa valtioiden yksipuolisen irtisanoutumisen sopimuksesta myöhemmin, jos ja kun ihmisen osuus ilmastonmuutoksen todetaan vähäiseksi tai mikäli kansantalous ei kestä sopimuksen aiheuttamia kuluja. Ensisijaista tulee kuitenkin olla sopimuksen torjuminen alunpitäen ja olla luovuttamatta entistä suurempaa osaa kansallista itsemääräämisoikeuttamme kansainvälisten organisaatioiden haltuun.

Ilmastonmuutostaistelun sijaan tuleekin keskittyä todellisiin ympäristöongelmiin, esimerkiksi Itämeren sekä sisävesistöjen tilaan ja jäteongelmaan. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin sekä siihen SOPEUTUMISEEN on panostettava entistä enemmän. Luonnollisen ilmastonmuutoksen seuraukset voivat olla odottamattomia, erityisesti jos seuraavaa aurinkosykliä koskevat ennusteet pitävät paikkansa ja ilmasto on seuraavien vuosikymmenien aikana kääntymässä huomattavasti kylmempään suuntaan. Tämä on auringon pitkäaikaista toimintaa seuranneiden tiedemiesten mukaan jopa todennäköistä. Tähän viittaa myös tieto, ettei maapallon keskilämpötila ole vuoden 1998 jälkeen kohonnut.

Sähkön hinta on keskeinen osa energiakeskustelua

Ympäristöjärjestö GreenFree Finland ry paheksuu pääministeri Matti Vanhasen vaatimuksia sähkön hinnasta puhumisen lopettamisesta energiakeskustelussa. Lausunto on erikoinen varsinkin nyt, kun hallitus valmistelee laajempaa energia- ja ilmastopoliittista strategiaa. Tällaisia linjapapereita ei voi viedä eduskuntaan ilman laajaa julkista keskustelua.

Vanhasen mielestä on oikein, että hinta nousee reilusti. Hän kuitenkin unohtaa hinnan nousun vaikutukset erityisesti pienituloisiin sekä kuinka mitätön vaikutus sillä on ilmastonmuutokseen.

Vanhanen suosittelee välttämään hinnan nousun vaikutuksen jättämällä vuodessa yksi tankillinen tankkaamatta. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä vähätuloisille, joilla ei ole autoa ja jotka kulkevat lihasvoimin tai julkisella liikenteellä, siis esimerkiksi monet työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset. Sähkön hinnan nousu voi kuitenkin sekä suoran että välillisten vaikutusten kautta tehdä heidän talouteensa jopa kymmenien prosenttien loven. Kansalaisten heikentyvän ostovoiman kerrannaisvaikutukset koko kansantalouteen lienevät myös tuntuvat.

Henkilötieliikenne tuottaa noin kymmenen prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä, joten jos jokainen autollinen jättää vuosittain yhden tankillisen tankkaamatta, vaikutus kokonaispäästöihin on käytännössä merkityksetön. Koska ihmisen tuottaman hiilidioksidin vaikutus ilmastonmuutokseen on kuitenkin erittäin pieni, on kysyttävä miksi pääministeri katsoo tarpeelliseksi aiheuttaa selvästi merkittäviä haittoja kansalaisten talouteen ilman havaittavia hyötyjä.

Energiapoliittinen ennakointi ja varautuminen maailmalla tapahtuviin muutoksiin on perusteltua. Muutokset liittyvät ennen kaikkea öljyvarojen vähenemiseen ja korvaavien raaka-aineiden käyttöönottoon taloudellisesti järkevällä tavalla. Tarvetta olisi oikeista ja järkevästi ajoitetuista ratkaisuista. Tavoitteena tulisi olla maan huoltovarmuuden asteittainen parantaminen kotimaisen energiantuotannon raaka-aineiden ja kehittyneen teknologian kautta. GreenFree Finland ry:n mielestä energiakeskustelua tulisikin jatkossa käydä ilman kytkentää ilmastonmuutoskeskusteluun, jolloin lähtökohtana olisivat mm. resurssikysymykset, energiankäytön optimointi, taloudellinen kilpailukyky, teknologiakehitys jne.

GreenFree Finland ry:n mielestä pääministeri Vanhasen vaatimus keskustelun lopettamiseksi on paheksuttava sinänsä eikä kuulu hyvään demokraattiseen tapaan. Sähkön hinta on ja tulee olemaan keskeinen osa ilmastokeskustelua, erityisesti kun sähkö on kätevä ja sinänsä päästötön tapa siirtää energiaa paikasta toiseen.

Lisätietoja: GreenFree Finland ry, puheenjohtaja Pasi Matilainen, email etunimi.sukunimi.ei.spämmiä@greenfree.fi, internet www.greenfree.fi.

Lähteitä:

Liikenne- ja viestintäministeriö: Liikenteen ympäristökuormitus
http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2358&menuid=378

Autoalan tieto: Hiilidioksidipäästöt
http://www.autoalantieto.fi/body_co2.asp

VTT: Liikenteen hiilidioksidipäästöt ja niiden vähentämispotentiaalit
http://virtual.vtt.fi/virtual/mobile/vuosikirja2002/artikkelit/sivut%20129-142.pdf