Kuinka muutuin skeptikoksi

Sekalaiset aiheet.

Valvoja: Hallitus

nokikolari
Viestit: 72
Liittynyt: 15.09.2010, 18:00:32

Kuinka muutuin skeptikoksi

Viesti Kirjoittaja nokikolari » 03.01.2014, 11:54:56

Aluksi minulla ei ollut mitään mielipidettä AGW:n totuusarvosta. Sitten tuli uteliaisuudesta katsottua 2009 ilmastonmuutos-MOT; se, jossa todettiin: 'IL:n pääjohtaja kieltäytyi vastaamasta'. -MOT sekä FST:n Obs ja Spotlight olivat ja silloin hyvin usein törmänneet 'vastuullinen (korkea-arvoinen) virkamies ei suostunut haastateltavaksi' tilanteisiin. Jonkin ajan kuluttua oli sitten uutinen: ohjelman esilletuomien asioiden perusteella poliisi aloittanut rikostutkinnan. Eli, jotakin AGW-asiassa ei ole kuten virallisesti väitetään.

Tämän jälkeen aloin kaivaa netistä tietoa ja kaivelu jatkuu yhä.
-Lämpötiladatan surkea laatu:
http://surfacestations.org/
-There is no current technology that is capable of measuring the average surface temperature of the earth:
http://theclimatescepticsparty.blogspot.fi/2013/09/the-climate-pause.html
-Koko AGW väite perustuu mittautulosten väärentämiseen:
http://www.c3headlines.com/fabricating-fake-temperatures.html
-Kuen ei ole korrelaatiota co2:n ja lämpötilojen välillä:
http://www.c3headlines.com/2010/01/cet-temperatures.html

Ja sitten vielä toista sataa ilmastoskandaalia:
http://notrickszone.com/climate-scandals/

Avatar
pasi
Valvoja
Viestit: 1128
Liittynyt: 15.07.2007, 13:23:23
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

Re: Kuinka muutuin skeptikoksi

Viesti Kirjoittaja pasi » 03.01.2014, 13:27:49

Kiitos hyvästä aloituksesta! Olisi mukava, jos muutkin kirjaisivat tähän omia tarinoitaan.

Minä itse asiassa en muista kuinka muutuin skeptikoksi enkä muista, oliko minulla mielipidettä ennen sitä. Varmaankin opiskeluaikoina vauhti oli niin kova, ettei kaikkea enää muista... Joka tapauksessa, skeptikko olen ollut ainakin jostain 2000-luvun alusta lähtien, ellen aiemminkin. Etsivä löytää halutessaan ensimmäisen kirjallisen todisteen tästä verkon syövereistä joulukuulta 2002.

Ja nyt kun noihin aikoihin palailin, niin tässäpä Heikki Heinosen (tunteeko kukaan?) mielenkiintoinen aloitus keskusteluketjusta, johon minäkin sitten osallistuin. Mainittakoon muuten, että monessa muussa asiassa olen sitten noiden aikojen muuttanut mielipidettäni rajustikin huomattuani virheeni kyseisissä asioissa. Esimerkiksi hyvinkin samoilta ajoilta voi löytää verkosta keskusteluketjuja, joissa argumentoin nykyistä poliittista kantaani vastaan täysin vastakkaiselta suunnalta. Ilmaston suhteen näkemykset ovat ainoastaan tarkentuneet ajan saatossa...

Heikki Heinonen kirjoitti:Ilmastomuutos nykyajan ufojuttu?

Muinaiset kreikkalaiset uskoivat Olympoksen jumaliin, keskiajalla ihmisiä
riivasivat demonit, 1800-luvulla nähtiin haamuja, 1970-luvulla ufoja.
Uskovaisten luona vierailee Jeesus ja taivaan enkelit, ufo-uskovaiset kaapataan
joskus toiselle planeetalle. Tällaisia juttuja voimme lukea kirjoista.
Aikalaiset eivät yleensä koskaan epäilleet näitä kokemuksia, niitä pidettiin
täytenä totena ja ne pystyttiin jopa "todistamaan" aidoiksi sen ajan
parhaimmilla tieteellisillä menetelmillä. Vasta me nykyihmiset ymmärrämme
tällaisten asioiden olevan peräisin ihmisen omasta mielikuvituksesta.

Voisiko tämä oletettu ilmastomuutos olla samanlainen harha? Jospa kaikki
todisteet sen puolesta ovat vain vilkkaan mielikuvituksen tuotetta höystettynä
näennäisillä todisteilla joihin vain tosi uskovaiset uskovat?

Ainakin näyttää vahvasti siltä että ilmastomuutoksen jyrkimmät puolestapuhujat
edustavat samaa, herkkäuskoista mutta kovaäänistä ihmistyyppiä kuin mitä
70-luvun ufo-uskovaiset olivat.

70-luvulla ufoja ja parapsykologiaa tutkittiin yliopistoissa. Samoin uskontoa on
opetettu yliopistoissa kautta vuosisatojen teologian nimellä. Se ei tee asiasta
totta että sitä opetetaan yliopistossa. Muutoinhan sosialismikin olisi totta.

Teologian ja vihreän ideologian välillä ei ole suurtakaan eroa. Itse asiassa
yhtäläisyyksiä on helppo keksiä tusinoittain.

Vihreässä ideologiassa Jumala on korvattu luontoäidillä. Sielunvihollinen on
saastuttava kapitalisti. Johannes Kastaja on Linkola. Synti on kuluttamista,
hurskaus kierrättämistä. Miehet pukeutuvat rääsyihin ja kasvattavat pitkän
parran kuin entisajan munkit. Luostari on luomuviljelyä harjoittava kommuuni.
Pyhä maa on sademetsä jota uuden ajan mielenosoittaja-ritarit lähtevät liput
liehuen vapauttamaan. Pakanamaat ovat maita jotka eivät ole allekirjoittaneet
Kioton sopimusta. Hautausmaan korvaa kaatopaikka josta saasteet vääjäämättä
ylösnousevat kuin sielut viimeisellä tuomiolla. Viimeinen tuomio on
kasvihuoneilmiö ja globaali lämpeneminen.

Tällaisiin asioihin uskova porukka on sitten pesiytynyt yliopistoihin ja sieltä
käsin vaatii että koko maailman on heti alettava noudattaa heidän antamiaan
käskyjä jotta maailma pelastuu.

Ihmiskunnalla on aina ollut kyky uskoa asioihin joita ei ole olemassa. Tietyn
tyyppiset ihmiset näyttävät tarvitsevan jonkinlaista elämää suurempaa uhkakuvaa
joka antaa sisältöä tavalliselle tylsälle elämälle. Kun yksi systeemi menee pois
muodista toinen tulee tilalle. Nyt meillä on tämä ympäristöaate ja sen kanssa
meidän kaikkien on elettävä kunnes uusi ideologia keksitään.

Kiitos ei. Minä ainakin julistaudun toisinajattelijaksi. Aika näyttää kuka on
oikeassa.
Pasi J. Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry

jpp
Viestit: 553
Liittynyt: 20.11.2009, 16:38:09

Re: Kuinka muutuin skeptikoksi

Viesti Kirjoittaja jpp » 04.01.2014, 19:02:48

Itse olin 80-luvun alussa peruskoulun ysiluokalla kun sinne tuli joku viherhippi kertomaan maailman tilasta ja esitti varsin hurjia väitteita, mm että amazonin sademetsiä on hakattu viimeiset kymmenen vuotta ahvenanmaan kokoisen alueen päivävauhtia.

Tämä jäi senverran vaivaaman, että menin viikonloppuna kirjastoon (silloin ei ollu internettiä käytössä) ja pienen tutkimuksen ja laskutoimituksen jälkeen päädyin siihen lopputulokseen että jos sen viherhipin väite olisi pitäny paikkansa, koko amazon olisi peltoa alle seitsämässä vuodessa. Ja tätä oli siis jatkunut jo kymmenen vuotta...

Ajattelin että se oli varmaan virhe, mutta kuulin saman väitteen usein myöhemminkin, sekä paljon muitakin hurjia väitteitä jotka aina paljastui liiotelluksi huuhaaksi.
Ihmettelin pitkään että jos tämä viherporukka on niin innostuneita ja huolestuneita maailman menosta, niin miksi ne ei tarkista faktoja... asia valkeni minulle vasta kun perustettiin eka vihreä puolue, ja seurasin sen touhua hetken, tajusin että eihän niitä oikeasti kiinnosta ympäristö pätkän vertaa, se on vain tekosyy millä pistetään kapuloita markkinatalouden rattaisiin.

Asia jäi sitten omalta osalta unohduksiin, eikä ilmastonmuutoksetkaan paljon kiinnostanut, kunnes... tuli vuosi 2007 ja IPCC:n neljäs arviointiraportti, ja alkoi aivan käsittämätön kouhottaminen jokaikisessä mediassa. Tällöin minulla heräsi kaksi kysymystä: mikä tämä IPCC oikein on, ja mitkä sen väitteistä on totta?

No eipä siinä kauaa tarvinnut asiaa tutkia kun tajusin että IPCC on YK:n perustama poliittinen lobbarijärjestö, eikä sen väitteille ole oikeasti mitään tieteellisiä perusteita, eli kyse on pelkästään rahasta ja vallasta. Ja kun YK:n touhuja vähänkin seuraa, niin niiden ainoat tavoitteet on saada lisää rahaa ja lisää valtaa.

The urge to save humanity is always a false front for the urge to rule it.
- H.L. Mencken

Avatar
BorisW
Viestit: 1725
Liittynyt: 08.08.2007, 10:38:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Kuinka muutuin skeptikoksi

Viesti Kirjoittaja BorisW » 04.01.2014, 20:48:27

Kuten olen blogissani http://ilmasto.wordpress.com/about/ todennut, oma kriittinen suhtautuminen perustuu geologin koulutukseeni sekä yleiseen kiinnostukseen luonnontieteitä kohtaan. Varsinaiseksi "vastarannan kiiskiksi" ryhdyin luettuani IPCC ensimmäistä (1990) arviointiraporttia. Sen jälkeen olen monesti empinyt luettuani aiheesta kirjoitettuja juttuja ja monia kirjoja (mukaan lukien Pasi Toiviaisen "Ilmastonmuutos Nyt"), mutta aina olen niiden taustalla olevaan tieteeseen perehdyttyäni palanut takaisin "ilmastoänkyrän rooliin", kuten mm Tiede-lehdessä http://www.tiede.fi/keskustelu/25098/ketju/ilmastoankyran_harhat niin osuvasti nimitettiin.

Tronic
Viestit: 313
Liittynyt: 15.08.2010, 16:38:00

Re: Kuinka muutuin skeptikoksi

Viesti Kirjoittaja Tronic » 22.01.2014, 13:03:28

Tutustuin koko aiheesen vasta 2009, kun Climategate-vuoto herätti kiinnostuksen. Luin sähköposteja ja seurasin aiheesta käytävää polemiikkia ilman kantaa itse ilmastonmuutokseen.

Heränneen kiinnostuksen myötä tutustuin parin seuraavan vuoden aikana kunnolla ilmastonmuutostieteeseen, josta oli sitä ennen taustatietona lähinnä se mitä peruskoulussa aikoinaan kerrottiin ja epämääräinen käsitys siitä, että lämpenee ja merenpinta voi nousta (metrejä). Teknillisen fysiikan opinnot TKK:lla tarjosivat lähempään tutustumiseen hyvät lähtökohdat ja IPCC:n taustalla oleva varsinainen tiede osoittautui hyvin laihaksi. Tietokonemallinnukset ja tieteellisen metodin hyvin tuntevana ymmärsin ettei mallisimulaatioilla voi olla todistusvoimaa. Virallinen totuus ei sopinut tekemieni yksinkertaisten Stefan-Boltzmanniin ja säteilyfysiikkaan perustuvien suuruusluokka-arvioiden kanssa, eikä lämpötilakäyristä ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta kertakaikkiaan löytynyt sitä tarvittavaa korrelaatiota. Tiedon lisääntyessä ymmärsin kyseessä olevan tieteellisen tutkimuksen sijaan poliittisen keppihevosen, ja aloin sen myötä tunnustautua ilmastoskeptikoksi.

Skeptikkosivuilla surffaillessa tuli sitten enemmän tutuksi myös taloudellinen ja yhteiskunnallinen puoli, erityisesti se miksi valtiot ja energiantuottajayritykset liputtavat "päästörajoitusten" puolesta, vaikkei asialle tieteellisiä perusteita löydykään.

Tehoautoilija
Viestit: 697
Liittynyt: 06.08.2007, 09:49:46
Viesti:

Re: Kuinka muutuin skeptikoksi

Viesti Kirjoittaja Tehoautoilija » 02.02.2014, 14:14:55

pasi kirjoitti:Kiitos hyvästä aloituksesta! Olisi mukava, jos muutkin kirjaisivat tähän omia tarinoitaan.


No pistetään sitten paremmaksi kuin edelliset 8) Joskus 1970-luvulla, 1977 tjsp, lueskelin eräästä sanomalehdestä (taisi olla Keskisuomalainen) uutisen, jossa peloteltiin tulossa olevalla (pienois?)jääkaudella, ennustivat siis ilmaston kylmenemistä, vaikka jo tuolloin sai kouluun pyöräillä parhammillaan yli 30 asteen pakkasella :x Sitten en muista mitään ilmastouutisia nähneeni, kunnes joskus 1990-luvun alussa (tai 1980-luvun lopussa) telkkarista tuli joku dokumentti, jossa lyttäiltiin ilmastonlämpenemiseen uskovien väitteitä (muistelen hämärästi että puhuivat jostain neljästä peruspilarista tjsp), seuraavana aamuna sitten raahauduin opiskelumestaan syksyn räntäsateessa, ja luennoitsijakin sitten muistaakseni heitti jotain kommenttia ilmastosta, ja kurssikaveritkin taisi jotain naureskella väitetylle ilmaston lämpenemiselle. Jonka jälkeen asia taas unohtui, kunnes joskus 1990-luvun loppupuolella telkkarista alkoi pikkuhiljaa tulla ilmastovouhotusta, joka sitten tällä vuosituhannella pääsi suorastaan hysteriaksi (joskus 10 - 15 vuotta tuli niitäkin ohjelmia talletettua VHS-nauhalle, osa lienee edelleenkin arkistoissani). Ja joskus 1900-luvulla luin sen Valittujen Palojen kirjan (Uskomatonta Mutta Totta, tjsp) jossa useita artikkeleita kaikenlaisista uskomuksista, yhdessä muistaakseni käsiteltiin joskus 1900-luvun alussa esitettyjä ilmastoennustuksia (jollekin foorumille olen senkin artikkelin skannannut...) jotka ei sitten toteutuneet. Joten skeptisesti olen suhtautunut noihin ilmastoväitteisiin periaatteessa jo jostain vuodesta 1977 tjsp alkaen.

Vastaa Viestiin