PDO, AMO, sekä muut syklit

[juakola]

Tuli tehtyä aikani kuluksi pieni tieteellinen koe globaalin lämpötilan muutosnopeudesta sekä AMO&PDO-sykleistä.
Tässä tulos:



Hieman menetelmistä:
Kaikki käyrät ovat 5 vuoden liukuvalla keskiarvolla.
Punainen viiva on AMO+PDO indekseistä laskettu keskiarvo. Kuvatkoon se vaikka "luonnollisen vaihtelun indeksiä".
Sininen viiva kuvaa HadCRUT:ia, josta trendi on poistettu lämpötilan muutosnopeuden tarkastelemiseksi.

Pistekatkoviivalla olevasta on Hansenin tutkimuksesta:
http://www.giss.nasa.gov/research/briefs/hansen_02/ arvioimalla poistettu Pinatubon vaikutus (+0.5 0.4 0.3 0.2 ja 0.1 seuraavina vuosina). Samaa arvioskaalaa käyttäen arvioin El Chinchonin vaikutuksen 80-luvun alkupuoliskolla tästä kuvaajasta: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Mauna ... ission.png (+0.6 0.4 0.2 ja 0.1 seuraavina vuosina)
Hahmotelma on kuvaajassa mukana siksi, koska joku voisi ihmetellä miksi ilmasto lämpeni vaikka indeksit viilenivät - tähän liittyy harha joka liittyy tulivuorenpurkausten merkitykseen loppuvuosisadan lämpötilakehityksessä. Arvioni eivät ole eksakteja, ne voivat olla niin ylä-kuin ala-kanttiin mutta suuruusluokka lienee oikein.

Mitä kuvaajasta voidaan päätellä? Itse päättelisin niin, että ilmaston luonnollinen heiluriliike hämää ilmastotutkijoita etenkin vuosisadan lopun lämpötilakehityksestä. Tämän heiluriliikkeen voisi ajatella viilentävän ilmastoa seuraavina vuosikymmeninä, kun ilmastomallit ennustavat kostonhimoisesti kiihtyvää lämpenemistä. Se valitettavasti vaatisi rankkaa nousua myös PDO ja AMO-indekseissä, mitä tuskin historiallisestaa kontekstista päätellen on näköpiirissä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Alarmistien hehkuttama (ja heidän teoriansa kannaltaan oleellinen) kiihtyvä lämpeneminen 70-luvusta johtaa kirsikanpoimintaan, sillä osa tuosta lämpenemisestä on oskillaatioista johtuvaa. Myönsihän myös Phil Jones itse, HadCRUT -mittaussarjasta löytyy kaksi aikaisempaa lämpenemisjaksoa missä nousunopeus on 1970-2000 kanssa identtinen. Toisinsanoen täytyy siis tarkastella koko vuosisadan trendiä, ja miettiä osatekijöitä mitkä ovat voineet aiheuttaa tuon vajaan 0.8K lämpenemisen. Yksi niistä tietysti voi olla - ja luultavimmin onkin ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus. Mutta osa tästä voi olla osa vieläkin pitempää heiluriliikettä (vrt. MWP, LIA, Modern maximum), osa jopa mittaus- sekä korjailuartefakteja.

Mutta: Onko jossakin todistettu että sisäinen vaihtelu ei voisi aiheuttaa lämpötilanvaihteluita, vai pysytäänkö edelleen siinä opinkappaleessa että maapallon ilmasto on stabiili kunnes siihen vaikuttaa jokin ulkoinen pakote? Koska tämä vaihtelu lykätään osaksi malleja?

P.S. asiasta on pari tuoretta lämiskääkin:
http://www.nature.com/nature/journal/v4 ... 09394.html
An abrupt drop in Northern Hemisphere sea surface temperature around 1970
David W. J. Thompson, John M. Wallace, John J. Kennedy & Phil D. Jones

http://www.fel.duke.edu/%7Escafetta/pdf ... -JSTP2.pdf
Empirical evidence for a celestial origin of the climate oscillations and its implications
Nicola Scafetta

EDIT: Seuraavaksi olisi projektina hieman laajentaa tuota analyysiä, esim eri osa-alueiden AMO- ja PDO-indekseillä, ja kokeilla sovittaa niitä HadCRUT -dataan eri painotuksilla ja katsoa miten saadaan suurin R^2. Tästä pitäisi melkein lähettää lyhyt tiivistelmä asiaa tutkineelle Roy Spencerillekin, ja hieman konsultoida mitä esimerkiksi jatkoanalyysin tuloksista voitaisiin - tai ei voitaisi - päätellä. Voisin myös konsultoida häntä himena noista Pinatubo ja El Chinchon -korjauksista - lähinnä suuruusluokista että ovatko ne hänen mielestään sinne päinkään.

[BorisW]

Hyvää työtä.

Hieman minua ihmetyttää miksi olet ottanut PDO:n että AMO:n yhteenlasketun indeksin. Minulla on sellainen muistikuva, että PDO on primääritekijä ja AMO vain seuraa ja taisi olla pienellä viiveellä. Tähän hätään en muista mistä tämä mielikuva on lähtöisin.

On aivan ilmeistä, että luonnolliset heilurit toimivat hyvin monella syklillä. PDO:n n. 30/60 v sykli lienee melko selvä. Sen lisäksi on monia muitakin, joista Timo Niroma eläessään kertoili <http://personal.inet.fi/tiede/tilmari/>. Osa sykleistä on mitä todennäköisimmin tähtitieteellisten tapahtumien satoa jossa maapallon omat sisäiset tapahtumat sotkevat "sinikäyriä".

Tässä yhteydessä kannattaa lukea mitä Rhodes Fairbridge yhdessä John Sandersin kanssa kirjoittelivat muutama vuosikymmen sitten: <http://www.mitosyfraudes.org/Calen2/Rhodes.html>

[juakola]

Hyvää työtä.

Hieman minua ihmetyttää miksi olet ottanut PDO:n että AMO:n yhteenlasketun indeksin. Minulla on sellainen muistikuva, että PDO on primääritekijä ja AMO vain seuraa ja taisi olla pienellä viiveellä. Tähän hätään en muista mistä tämä mielikuva on lähtöisin.

Tämäntapainen kritiikki on tervetullutta, ja kuten edellisessä viestissänikin totean niin tästä eteenpäin täytyy jatkaa eri indeksien osapainotuksilla, ja etsiä ne oikeat. Asia on toistaiseksi vielä niin huonosti tunnettu (vai onko?), että en tiedä onko jompi kumpi näistä toisen seurausilmiötä, ja onko keskiarvo mielekäs tapa vertailla. AMO seuraa kuin seuraakin muistaakseni noin neljäsosasyklin verran PDO:ta viiveellä. Käytin keskiarvoa, koska ajatuksenjuoksuni sanoo minulle että esimerkiksi yhtä aikaa korkealla oleva PDO-indeksi sekä alhaalla oleva AMO-indeksi toki kompensoivat toinen toisiaan, vai kompensoivatko? Jos sinulla tai muilla on ehdotuksia, miten vertailua voisi jatkaa (kunhan menetelmät eivät ole kovin monimutkaisia), niin kokeilen mielelläni.

Kokeeni tarkoitus ei suinkaan ole todistaa mitään (oletan, että jos ja kun todistettavaa on, ammattitutkijat hoitavat sen puolen), vaan oppia samalla lisää erilaisten ilmiöiden merkityksestä, niiden riippuvuussuhteista ja mikä on niiden merkitys poikkeamissa.

On aivan ilmeistä, että luonnolliset heilurit toimivat hyvin monella syklillä. PDO:n n. 30/60 v sykli lienee melko selvä. Sen lisäksi on monia muitakin, joista Timo Niroma eläessään kertoili <http://personal.inet.fi/tiede/tilmari/>. Osa sykleistä on mitä todennäköisimmin tähtitieteellisten tapahtumien satoa jossa maapallon omat sisäiset tapahtumat sotkevat "sinikäyriä".

Tässä yhteydessä kannattaa lukea mitä Rhodes Fairbridge yhdessä John Sandersin kanssa kirjoittelivat muutama vuosikymmen sitten: <http://www.mitosyfraudes.org/Calen2/Rhodes.html>

Kiitoksia linkeistä. Täytynee tutustua paremmalla ajalla.

EHDOTAN: että tästä PDO/AMO vs lämpötilamuutos olisi omassa ketjussaan.

Siirretty

[anander]

[
Tämäntapainen kritiikki on tervetullutta, ja kuten edellisessä viestissänikin totean niin tästä eteenpäin täytyy jatkaa eri indeksien osapainotuksilla, ja etsiä ne oikeat. Asia on toistaiseksi vielä niin huonosti tunnettu (vai onko?), että en tiedä onko jompi kumpi näistä toisen seurausilmiötä, ja onko keskiarvo mielekäs tapa vertailla. AMO seuraa kuin seuraakin muistaakseni noin neljäsosasyklin verran PDO:ta viiveellä. Käytin keskiarvoa, koska ajatuksenjuoksuni sanoo minulle että esimerkiksi yhtä aikaa korkealla oleva PDO-indeksi sekä alhaalla oleva AMO-indeksi toki kompensoivat toinen toisiaan, vai kompensoivatko? Jos sinulla tai muilla on ehdotuksia, miten vertailua voisi jatkaa (kunhan menetelmät eivät ole kovin monimutkaisia), niin kokeilen mielelläni.

Joo, alustavat tulokset ovat ihan mielenkiintoisia, mutta muutama kuoppa varmasti edessä vielä väijyy.

Tällaisessa korrelaatiojahdissa ei se ensimmäinen mieleentuleva välttämättä ole perusteltavissa, vaan on hyvä penkoa asiaa laajemminkin. Esim.
- Korrelaatiot ei-globaalilla skaalalla pelkkiin indeksiarvoihin (ts. korreloiko paremmin jollain toisella alueella kuin toisella, ja miksi...)
- Korrelaatio niiden AMO+PDO keskiarvoon vs. yhteenlaskettuun arvoon

AMO:n ja PDO-indeksien laskentatapa on syytä hyvä tuntea hyvin, mikäli alkaa viemään eteenpäin pohdintaa niiden yhdistelmästä, oli se sitten keskiarvo, painotettu keskiarvo, yhteenlasku, painotettu yhteenlasku tai mikä vain. (Ts. T vs AMO+PDO/2, T vs AMO+PDO, T vs AMO*a + PDO*b / 2, T vs AMO*a + PDO*b).
Korrelaation ja kausaation välisen eron varmasti tunnetkin.

Vähän mietin tätä mutta en oikein osaa pukea sanoiksi... vertaamme siis yhtä tilastollista arvoa eli PDO:ta toiseen tilastolliseen arvoon (globaali lämpötila-anomalia vs varianssi). Lähtödata molemmissa lienee sama/samankaltaista, olkoonkin että ajanjakson alkuosa lienee aika huonosti tunnettu (Tyynen valtameren lämpötilat). Jotain hitausmomenttia (vaihesiirtoa) noissa voi myös olla, joka vaikeuttaa R^2:n laskemista/tulkintaa. Lisäksi vertailujaksot taitavat olla eri sekä ajallisesti että maantieteellisesti erit?

Ts. PDO on "Leading Principal Component" PCA-analyysillä 20-leveyspiirin yläpuolisen Tyynenmeren ajanjakson 1900-93 lämpötila-anomaliasta, eli tilastollinen arvo, jolla ei varsinaisesti ole mitään omaa yksikköä. Omat (hatarat) tietoni asiasta viittaavat, että "Leading" tarkoittaisi tässä tuon PCA-muunnoksen ensimmäistä eli eniten varianssia sisältävän termin arvo. Tässä vaiheessa pätevämmät tilastotieteilijät kuin minä voinevat selventää.

Carry on...

[Lauri Heimonen]

Samaan sarjaan näkyy kuuluvan vielä ENSO:kin:

Bob Tisdale, linkki http://bobtisdale.blogspot.com/2009/11/ ... ll-be.html, esittää:

There are multidecadal variations in the frequency and magnitude of ENSO events. This can be seen by smoothing the NINO3.4 SST anomalies from 1870 to 2009 with a 121-month filter. Refer to Figure 13, http://i43.tinypic.com/33agh3c.jpg. During epochs when the frequency and magnitude of El Nino events outweigh the frequency and magnitude of La Nina events, global temperatures rise. And during epochs when the frequency and magnitude of La Nina events outweigh the frequency and magnitude of El Nino events, global temperatures drop.

[juakola]

Kiitoksia kommenteista. Olen lähettänyt konsulttipostia myös parille skeptikkotutkijalle näistä. Tongiskelen ja opiskelen asiaa pikkuhiljaa lisää ja palailen aiheeseen varmaan uudelleen jossakin vaiheessa.

[cloneof]

Tästähän taisikin jo tulla vertausarvioitua tiedettä vähän aikaa sitten.

http://scienceandpublicpolicy.org/repri ... ncies.html

[juakola]

Tästähän taisikin jo tulla vertausarvioitua tiedettä vähän aikaa sitten.

http://scienceandpublicpolicy.org/repri ... ncies.html

Jotkut sanoisivat, että E&E:ssä ei ole standardia vertaisarviointia mikä pitäneekin paikkansa. En silti sano enkä missään nimessä väitä, että paperi olisi huono. Se on sangen mielenkiintoinen.

Myös tällainen paperi on aiheesta julkaistu:
ftp://www.iges.org/pub/delsole/dir_ipcc ... 0_main.pdf
A Significant Component of Unforced Multidecadal Variability in Twentieth Century Global Warming
Timothy DelSole, Michael K. Tippett, Jagadish Shukla

The problem of separating variations due to natural and anthropogenic forcing
from those due to unforced internal dynamics during the twentieth century
is addressed using IPCC climate simulations and observations. An unforced
internal component that varies on multidecadal time scales is identified by a
new statistical method that maximizes integral time scale. This component,
called the Internal Multidecadal Pattern (IMP), is stochastic and hence does
not contribute to trends on long time scales, but can contribute significantly
to short-term trends. Observational estimates indicate that the trend in the
spatially averaged “well observed” sea surface temperature (SST) due to the
forced component has an approximately constant value of 0.1K/decade, while
the IMP can contribute about 0.08K/decade for a 30-year trend. The warming
and cooling of the IMP matches that of the Atlantic Multidecadal Oscillation
and is of sufficient amplitude to explain the acceleration in warming

during 1977-2008 as compared to 1946-1977, in spite of the forced component
increasing at the same rate during these two periods. The amplitude and time
scale of the IMP are such that its contribution to the trend dominates that
of the forced component on time scales less than 16 years, implying that the
lack of warming trend during the past ten years is not statistically significant.
Furthermore, since the IMP varies naturally on multidecadal time scales, it is
potentially predictable on decadal time scales, providing a scientific rationale
for decadal predictions. While the IMP can contribute significantly to trends
for periods of 30 years or less, it cannot account for the 0.8C warming trend
that has been observed in the twentieth century spatially averaged SST.

Johtopäätökset ova samat kuin omassa pika-analyysissäni. Lämpeneminen ei ole kiihtynyt 1.4K/vuosisata -vauhtiin (tai paremmalla kirsikanpoiminnalla jopa tätä suurempaan), kuten CAGW-trumpetistit väittävät, vaan ainoa asia mikä vaatii selitystä on piirun alle 0.8K/vuosisata oleva lämpenemistrendi. 30-vuoden trendit ovat pelkkää kirsikanpoimintaa.

Näin se tiede kehittyy ja korjaa itseään, ja nyt näyttäisi olevan niin että pikkuhiljaa aletaan tunnustamaan sisäisen vaihtelun eli nk pakotteettoman vaihtelun merkitys maapallon ilmastossa. Tämä luo lisäkysymyksiä koskien sitä, että onko olemassa vielä pidemmän aikavälin sisäistä vaihtelua kuten MWP-LIA-Moderni maksimi -dynamiikka meille kertoo. Jotkut tykkäävät jankuttaa, että voimakkaampi MWP johtaisi vieläkin herkempään ilmastoon, koska sen aiheutti vain pieni pakote. Tämä väite on arrogantti, ja olettaa ja on ylitseluottavainen sen suhteen että kaikki tuolloin vallitut pakotteet ovat tiedossa, ja että pakoteolosuhteista riippumatontakin vaihtelua ei voisi tapahtua. Nämä oletukset on vertaisarvioidussa kirjallisuudessa hyvin vakuuttavasti debunkattu.

[Tapsa]

Onkos kukaan nähnyt väitettävän, että valtamerten oskilloinnilla olisi jokin positiivinen palautekytkentä CO2:n ja vesihöyryn kautta?

Näiden lukuisten palautteiden oletetaan lähtökohtaisesti seuraavan vain ihmisen lisäämää hiilidioksidia jopa monikymmenkertaisena säteilypakotteena. Onko järjen hiventäkään?

Tähän taitaa olla turha pyytää vastausta suurelta ilmastotieteeltä. Sieltähän ei vastauksia tule ns. skeptikoille. Suomi kun on yhdistysten luvattu maa ja monenlaiset kuppikunnat pääsevät antamaan lausuntojaan esim. lakialoitteista, mutta tämäkään ei toimi ilmastoasiassa. Tähän voisi foorumi vedota, jotta saisimme vastauksia oleellisiin kysymyksiin.

[Tapsa]

Onkos kukaan nähnyt väitettävän, että valtamerten oskilloinnilla olisi jokin positiivinen palautekytkentä CO2:n ja vesihöyryn kautta?

Näiden lukuisten palautteiden oletetaan lähtökohtaisesti seuraavan vain ihmisen lisäämää hiilidioksidia jopa monikymmenkertaisena säteilypakotteena. Onko järjen hiventäkään?

Tähän taitaa olla turha pyytää vastausta suurelta ilmastotieteeltä. Sieltähän ei vastauksia tule ns. skeptikoille. Suomi kun on yhdistysten luvattu maa ja monenlaiset kuppikunnat pääsevät antamaan lausuntojaan esim. lakialoitteista, mutta tämäkään ei toimi ilmastoasiassa. Tähän voisi foorumi vedota, jotta saisimme vastauksia oleellisiin kysymyksiimme.

[Harry]

Tapsa sanoi: "Suomi kun on yhdistysten luvattu maa ja monenlaiset kuppikunnat pääsevät antamaan lausuntojaan esim. lakialoitteista, mutta tämäkään ei toimi ilmastoasiassa. Tähän voisi foorumi vedota, jotta saisimme vastauksia oleellisiin kysymyksiimme."

Olisiko korkea aika saada vastaus Tynkkyseltä tai Talakselta. Talashan on jo kääntänyt takkinsa hieman ja syyttänyt mediaa vääristelysta ja liiottelusta. Missäköhän vaiheessa kääntää takkinsa kokonaan?

[juakola]

Tapsa sanoi: "Suomi kun on yhdistysten luvattu maa ja monenlaiset kuppikunnat pääsevät antamaan lausuntojaan esim. lakialoitteista, mutta tämäkään ei toimi ilmastoasiassa. Tähän voisi foorumi vedota, jotta saisimme vastauksia oleellisiin kysymyksiimme."

Olisiko korkea aika saada vastaus Tynkkyseltä tai Talakselta. Talashan on jo kääntänyt takkinsa hieman ja syyttänyt mediaa vääristelysta ja liiottelusta. Missäköhän vaiheessa kääntää takkinsa kokonaan?

En suhtautuisi noin optimistisesti Taalaksen takinkääntöihin. Tuollaiset esiintymiset mediassa ovat pelkkiä pr-temppuja kun uskottavuus on vaakalaudalla.

[anander]

Tapsa sanoi: "Suomi kun on yhdistysten luvattu maa ja monenlaiset kuppikunnat pääsevät antamaan lausuntojaan esim. lakialoitteista, mutta tämäkään ei toimi ilmastoasiassa. Tähän voisi foorumi vedota, jotta saisimme vastauksia oleellisiin kysymyksiimme."

Olisiko korkea aika saada vastaus Tynkkyseltä tai Talakselta. Talashan on jo kääntänyt takkinsa hieman ja syyttänyt mediaa vääristelysta ja liiottelusta. Missäköhän vaiheessa kääntää takkinsa kokonaan?

En suhtautuisi noin optimistisesti Taalaksen takinkääntöihin. Tuollaiset esiintymiset mediassa ovat pelkkiä pr-temppuja kun uskottavuus on vaakalaudalla.

Ilmastopoliittiset linjaukset tulevat Suomeenkin pääsääntöisesti EU:sta. Yleinen mielipide taitaa olla, että niiden noudattamisessa ollaan täällä liiankin tarkkoja, kuinka pitkälle se sitten vastaa totuutta on sitten toinen asia. Tietenkin tämä nykyasetelma, jossa paljon raskasta vientiteollisuutta pyörittävä Suomi, jossa "uusiutuvilla" ja/tai ydinvoimalla on jo suuri paino energiapaletissa, joutuu samoihin prosenttimääräisiin supistustalkoisiin kuin vaikkapa palavaa kiveä tai ruskohiiltä polttava itäisen Euroopan maa, on käsittämätön ja kertoo pääasiassa vain pienen maan olemattomista vaikutusmahdollisuuksista liittovaltiossa.

Taalaksen tai Tynkkysen puheet tai vastaamiset "skeptikoiden kysymyksiin" eivät valitettavasti vaikuta yhtään mihinkään. Pallon pitää lähteä pyörimään Saksasta, Brittein saarilta tai Pariisista; valitettavasti kaikissa näissä on mm. "vihreä" tuulivoimateollisuus jo lobannut itsensä sisään paraatiovesta, ja ehkä poliitikot ovat puhuneet itseään pussiin jo kohta kymmenen vuotta. Tarvitaan todella paljon kriittistä tutkimusta ja monta monta takinkääntöä, ennenkuin iso laiva kääntyy.

Jos hypoteettisesti oletetaan, että fossiiliriippudesta pitäisi päästä eroon, ja että CO2:lla todella on vahingollisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä, niin onhan se suuri paradoksi, että EU ei omilla toimillaan ole de facto pystynyt mihinkään päästövähennyksiin, jos tarkastellaan globaalia tasetta; mitä täällä on säästetty (lakkautettu), niin on muualla rakennettu tilalle.

Käytännössähän päästöt (fossiilisten kulutus) saadaan laskevalle käyrälle vasta, kun keskimääräistä energiankulutustapanosta per capita lasketaan. Nythän se kasvaa aikalailla suoraan talouskasvun ja väestönkasvun funktiona. Jonkun pitäisi keksiä, miten se saataisiin näistä riippumattomaksi. Eipä taida onnistua ilman ydinvoimaa.

Per Capita energiankulutus ei ole EU:ssakaan miksikään laskenut, etenkin jos kasvanut (?) tuonti lasketaan. Ainoa valopilkku on kuljetusalalla: h-autojen energiatehokkuus on vihdoin parantumassa.

[Harry]

Uutta tietoa haetaan ja tulee koko ajan. Tässä http://www.physorg.com/news/2010-11-ear ... nisms.html mielenkiintoinen artikkeli. Kuinka pilvet muodostuvat ovat edelleen tieteeltä "pilvien" peitossa. CO2 jää koko ajan vähemmälle ja vähemmälle huomiolle.

[juakola]

Tuoretta keskustelua aiheesta täällä:
http://judithcurry.com/2010/12/27/scena ... part-ii-2/