Se on sittenkin aurinko

Ilmastotutkimukseen sekä sitä sivuaviin tutkimusaiheisiin liittyvät keskustelut

Valvoja: Hallitus

Lorentz3
Viestit: 1884
Liittynyt: 23.12.2009, 13:55:45

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja Lorentz3 »

Lauri Heimonen kirjoitti:
Lorentz3 kirjoitti:Itseasiassa ei, todistustaakka on väitteen esittäjällä. Et voi vain väittää että "todisteita ei ole" ja olettaa että sinua uskotaan.

Jotta tämä ei nyt menisi täysin 'lillukanvarsiin takerteluksi', kerrataan, mitä sinun auktoriteettisi IPCC - sekin ilman peer-review-käsittelyä - on asiasta esittänyt:

- IPCC ei ole pystynyt asianmukaista näyttöä ihmisperäiseksi uskotulle lämpenemiselle arvioissaan löytämään.

Millä sivulla AR4:ää tuo todetaan? Vai mistä repäisit väitteen että "asianmukaista" näyttöä ei ole?
Lauri Heimonen
Viestit: 389
Liittynyt: 10.01.2010, 19:48:10

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja Lauri Heimonen »

anander kirjoitti:
Lorentz3 kirjoitti: Kirjat nyt eivät ole kovin luotettavia ja niihin ei edes voi päästä käsiksi ketin välityksellä.


Ilmeisesti Lunkan kirja ei ole päätynyt hyllyysi. Suosittelen lukemaan, hyvää tietoa. Tätä aerosoliväitettä en nyt kommentoi, mutta tätä "kirjat nyt eivät ole kovin luotettavia"-väitettä kylläkin; onko Lunkan kirjasta osoitettu tai tiedossa jotain merkittäviäkin puutteita? Vai voiko tämän yleistää kirjoihin yleensäkin?
Lunkan kirja sai mm. Vuoden tiedekirja-palkinnon (2008). Tietysti Heimonen voisi viitata tarkemminkin, sivu/kappale/kuva tms.


Olen ketjun 'Poikkitieteellisyys arvoonsa' aloitusviestissä kirjoittanut:

Juha Pekka Lunkan kirja 'Maapallon ilmastohistoria' antaa hyvän kuvan ilmasto-ongelmien monitieteellisyydestä. Se ei kuitenkaan vielä pysty kiistattomasti osoittamaan, mikä viimeaikaiseen lämpenemiseen vaikuttavissa tekijöissä on olennaisinta. Niinpä ennakkoluulottoman lukijan/tutkijan onkin oman ymmärryksensä pohjalta käsityksensä luotava.

Vaikkakin Lunkka näkyvästi esittelee niitä käsityksiä, jotka painottavat kasvihuonekaasujen merkitystä ilmaston lämpötilamuutoksissa, sieltä on kuitenkin mm. luettavissa:

Tutkimustulokset osoittavat myös, että hiilidioksidi ei yksistään ole se tekijä, joka vaikuttaa ilmastoon, vaan se on lähinnä seuraus ilmastonmuutoksesta, jota hallitsevat muut ilmastoon vaikuttavat tekijät (s. 146). - - - 100 miljoonan vuoden ajalta kerätty geologinen aineisto ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta osoittaa, että kymmenien miljoonien vuosien aikavälillä ilmakehän hiilidoksidipitoisuus on seurannut ilmaston vaihteluja (s. 147).


Mm. sitä, että yleisillä ilmastomallisimuloinneilla ei esim. liitukauden kohdalla ole saatu geologisten havointojen kanssa yhteennsopivia tuloksia (Lunkka ss. 140–141), voidaan pitää osoituksena siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella kasvihuonekaasuna ei voi olla lämpenemiseen liittyvää, hallitsevaa vaikutusta.
Lorentz3
Viestit: 1884
Liittynyt: 23.12.2009, 13:55:45

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja Lorentz3 »

Lauri Heimonen kirjoitti:Vaikkakin Lunkka näkyvästi esittelee niitä käsityksiä, jotka painottavat kasvihuonekaasujen merkitystä ilmaston lämpötilamuutoksissa, sieltä on kuitenkin mm. luettavissa:

Tutkimustulokset osoittavat myös, että hiilidioksidi ei yksistään ole se tekijä, joka vaikuttaa ilmastoon, vaan se on lähinnä seuraus ilmastonmuutoksesta, jota hallitsevat muut ilmastoon vaikuttavat tekijät (s. 146). - - - 100 miljoonan vuoden ajalta kerätty geologinen aineisto ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta osoittaa, että kymmenien miljoonien vuosien aikavälillä ilmakehän hiilidoksidipitoisuus on seurannut ilmaston vaihteluja (s. 147).

Tuo ei sinänsä ole mikään uutuusuutinen eikä vaikuta siihen voiko CO2 myös muuttaa lämpötilaa eikä vain seurata sitä.

Mm. sitä, että yleisillä ilmastomallisimuloinneilla ei esim. liitukauden kohdalla ole saatu geologisten havointojen kanssa yhteennsopivia tuloksia (Lunkka ss. 140–141), voidaan pitää osoituksena siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella kasvihuonekaasuna ei voi olla lämpenemiseen liittyvää, hallitsevaa vaikutusta.

Jos sinulla on se Lunkka hyllyssä niin katsoisitko mitä lähdeviitteitä hän antaa tuolle väitteelle? Lisäksi, lauseesi "voidaan pitää..." on sellainen joka ei kelpaa mihinkään tieteelliseen tekstiin koska se ei yksinkertaisesti seuraa tekemistäsi havainnoista.
Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja Tapsa »

Lorentz3 kirjoitti:
Jos sinulla on se Lunkka hyllyssä niin katsoisitko mitä lähdeviitteitä hän antaa tuolle väitteelle? Lisäksi, lauseesi "voidaan pitää..." on sellainen joka ei kelpaa mihinkään tieteelliseen tekstiin koska se ei yksinkertaisesti seuraa tekemistäsi havainnoista.


Mutta ilmastotieteisiin kuuluu oleellisesti termi: "saattaa" tapahtua sitä tai tätä.
Avatar
BorisW
Viestit: 1780
Liittynyt: 08.08.2007, 10:38:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja BorisW »

Keskustelu on hieman karannut itse otsikkoteemasta.

Koska tilailen Ilmastotieto.fi sivujen uutisia, sain tiedon Laken et al tutkimuksesta. Luin sen ja totesin lyhyesti Ari Jokimäen sivulle seuraavaa:

Mielenkiintoinen tutkimus, joka tukee hyvin Svensmarkin jo vuosia sitten esittämiä ajatuksia. Hieman ihmetyttää, että Laken et al. eivät viittaa tekstissä Svesnmarkiin paitsi vähättelevään sävyyn jutun johdannossa. Kuitenkin Svensmark on tästä korrelaatiosta puhunut jo useita vuosia sitten.

Jutusta saa sen käsityksen, että tekijät itse hämmästyivät pilvien ja GCR välisestä erinomaisesta korrelaatista, jonka he joutuivat tietysti noteeraamaan, mutta vähättelevät sen merkitystä pitkän aikavälin lämpötilatrendeihin.

Nir Shavivin esittämää teoriaa pitkän aikavälin galaktisen kosmisen säteilyn vaikutuksesta maapallon ilmastoon ja jääkausiin he eivät mainitse, koska se saattaisi vaikuttaa epäedullisesti heidän johtopäätökseensä ihmisen päästöjen ilmastovaikutuksesta.
juakola
Valvoja
Viestit: 482
Liittynyt: 07.02.2010, 02:05:48

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja juakola »

BorisW kirjoitti:Keskustelu on hieman karannut itse otsikkoteemasta.

Koska tilailen Ilmastotieto.fi sivujen uutisia, sain tiedon Laken et al tutkimuksesta. Luin sen ja totesin lyhyesti Ari Jokimäen sivulle seuraavaa:

Mielenkiintoinen tutkimus, joka tukee hyvin Svensmarkin jo vuosia sitten esittämiä ajatuksia. Hieman ihmetyttää, että Laken et al. eivät viittaa tekstissä Svesnmarkiin paitsi vähättelevään sävyyn jutun johdannossa. Kuitenkin Svensmark on tästä korrelaatiosta puhunut jo useita vuosia sitten.

Jutusta saa sen käsityksen, että tekijät itse hämmästyivät pilvien ja GCR välisestä erinomaisesta korrelaatista, jonka he joutuivat tietysti noteeraamaan, mutta vähättelevät sen merkitystä pitkän aikavälin lämpötilatrendeihin.

Nir Shavivin esittämää teoriaa pitkän aikavälin galaktisen kosmisen säteilyn vaikutuksesta maapallon ilmastoon ja jääkausiin he eivät mainitse, koska se saattaisi vaikuttaa epäedullisesti heidän johtopäätökseensä ihmisen päästöjen ilmastovaikutuksesta.


Minulla kun ei ole oikeutta kirjoittaa ilmasto"tietoon", niin tekisin tuosta vielä sellaisen huomion, että "pieni" vaikutus saatiin vertailemalla aurinkomaksimien väliä (50 vuoden aikaväli), joissa ei luonnollisestikaan ole trendiä. Vaan mitäpä olisi tulos esim vuosista 1970-2000 jne.

Ja yleensäkin,mitä tämä havainto tekee säteilybalanssin/pilvisyyden muutosten mittauksille ja sitä kautta takaisinkytkennälle.
Lauri Heimonen
Viestit: 389
Liittynyt: 10.01.2010, 19:48:10

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja Lauri Heimonen »

Lorentz3 kirjoitti:
Lauri Heimonen kirjoitti:Mm. sitä, että yleisillä ilmastomallisimuloinneilla ei esim. liitukauden kohdalla ole saatu geologisten havointojen kanssa yhteennsopivia tuloksia (Lunkka ss. 140–141), voidaan pitää osoituksena siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella kasvihuonekaasuna ei voi olla lämpenemiseen liittyvää, hallitsevaa vaikutusta.

Jos sinulla on se Lunkka hyllyssä niin katsoisitko mitä lähdeviitteitä hän antaa tuolle väitteelle?


Lähdeviittaukseksi tässä pitäisi riittää se, mitä Lunkka itse asiantuntijana kertoo, lainaus sivulta 140:

Yleisillä ilmastomalleilla on pyritty simuloimaan geologisen aineiston tuottamia liitukauden lämpötiloja (ks. luku 2.2). Hyvin usein yleisten ilmastomallien tuottama tulos ei vastaa geologisen aineiston antamaa tulosta. Näin on käynyt myös liitukauden ilmastomallinnuksen kanssa. Ilmastomallit antavat nimittäin tuloksen, jossa polaarialueet ovat huomattavasti kylmempiä kuin geologinen proksiaineisto osoittaa. Vaikka reunaehtoja muutetaan, eivät geologisen rekonstruktion ja ilmastomallin antamat tulokset täsmää. Mikäli pääasiallisen kasvihuonekaasun hiilidioksidin määrää lisätään noin nelinkertaiseksi yli 1000 miljoonasosaan ilmakehän koostumuksesta (nyt 380 ppm), maapallon keskilämpötila kohoaa neljä astetta, mutta maapallon pohjoiset ja eteläiset leveyspiirit pysyvät liian kylminä, kun taas päiväntasaajan alueet ovat liian lämpimiä verrattuna siihen, mitä geologinen aineisto osoittaa.
Lauri Heimonen
Viestit: 389
Liittynyt: 10.01.2010, 19:48:10

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja Lauri Heimonen »

Lauri Heimonen kirjoitti:
Lorentz3 kirjoitti:Jos sinulla on se Lunkka hyllyssä niin katsoisitko mitä lähdeviitteitä hän antaa tuolle väitteelle?


Lähdeviittaukseksi tässä pitäisi riittää se, mitä Lunkka itse asiantuntijana kertoo, lainaus sivulta 140:

Yleisillä ilmastomalleilla on pyritty simuloimaan geologisen aineiston tuottamia liitukauden lämpötiloja (ks. luku 2.2). Hyvin usein yleisten ilmastomallien tuottama tulos ei vastaa geologisen aineiston antamaa tulosta. Näin on käynyt myös liitukauden ilmastomallinnuksen kanssa. Ilmastomallit antavat nimittäin tuloksen, jossa polaarialueet ovat huomattavasti kylmempiä kuin geologinen proksiaineisto osoittaa. Vaikka reunaehtoja muutetaan, eivät geologisen rekonstruktion ja ilmastomallin antamat tulokset täsmää. Mikäli pääasiallisen kasvihuonekaasun hiilidioksidin määrää lisätään noin nelinkertaiseksi yli 1000 miljoonasosaan ilmakehän koostumuksesta (nyt 380 ppm), maapallon keskilämpötila kohoaa neljä astetta, mutta maapallon pohjoiset ja eteläiset leveyspiirit pysyvät liian kylminä, kun taas päiväntasaajan alueet ovat liian lämpimiä verrattuna siihen, mitä geologinen aineisto osoittaa.


Tuo tarkoittaa siis sitä, että yleisillä ilmastomalleilla ei liitukauden ilmaston todellisuutta pystytä simuloimaan. Siihen tarvitaan jokin muu malli.

Olen ymmärtänyt, että Lunkkakaan ei pysty vielä sitä selittämään, minkä vuoksi liitukaudella ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli niin korkea kuin oli.

Olen aikaisemmin jo kirjoittanut, että Endersbee'n esittämä, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nykyinen riippuvuus valtamerien pintavesien lämpötilasta selittäisi myös liitukauden aikana vallinneen hiilidioksidipitoisuuden ilmakehässä. Toisin sanoen on mahdollista, että myös liitukaudella viime kädessä valtamerien pintavesien lämpötila säätää sen, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu.

Todellisuudesta tehtyjen mittausten perusteella Endersbee'hän esittää, että valtamerien pintavesien lämpötilan yhden asteen keskimääräinen nousu aiheuttaa 130 – 150 ppm:n nousun ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa, ”Oceans are the main regulators of carbon dioxide” http://www.co2web.info/Oceans-and-CO2_E ... _Apr08.pdf , ja http://jennifermarohasy.com/blog/2009/1 ... tic-mentor . Kun liitukaudella valtamerien pintavesien lämpötila on arviolta ollut luokkaa 5 – 7 astetta nykyistä korkeampi, Endersbee'n esittämää em. riippuvuutta soveltaen liitukaudella ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden olisi pitänyt olla luokkaa 1000 – 1500 ppm. Tämähän vastaa sitä suurusluokkaa, mitä geologiset proksiarvotkin ilmentävät.

Liitukaudenkin aikaiselle ilmaston ja valtamerien pintavesien lämpenemiselle löytyy selitys Auringosta ja sen hetkisestä geologisesta tilanteesta. Ero nykyiseen on ollut pääasiassa se, että silloiset, mantereiden sijaintiin liittyvät valtamerien ja ilmaston virtaukset ovat ylläpitäneet maapallolla nykyistä korkeampaa lämpötilaa. Siitä Lunkkakin kirjoittaa:

On selvää, että virheitä löytyy niin geologisen aineiston tulkinnasta kuin ilmastomallien alkeellisuudestakin mallintaa lähinnä meriveden kiertokulkua liitukaudella. Onkin esitetty, että merivirtojen ja meriveden kierto maapallon merissä oli tyystin erilainen kuin nykyään.


Viime vuosikymmenien aikana ilmaston hiilidioksidipitoisuuden nousua on pääasiassa hallinnut hiilidioksidin nieluina toimivien, valtamerien ylimpien leveysasteiden pintavesien lämpötilan nousu, mistä on seurannut hiilidioksidin näihin pintavesiin tapahtuvan absorption hidastuminen ja sen seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu. Liitukaudella valtamerien pintavesien lämpötila on nykyistä paljon korkeampi, kuten jo edellä esittämästäni käy ilmi. Erityisesti pintavesien lämpötila ylimmillä leveyspiireillä ollut korkea, mikä myös siellä tapahtuvan hiilidioksidin absorption voimakkaan heikentymisen kautta selittää, miksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus silloin niin korkealla on ollut. Siltä varalta, että joku taas perää viitteitä, esitän sen ainoan, minkä tiedän eli edellisissä viesteissä esittämäni oman käsitykseni asiasta:

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta pitää yllä ilmakehän ja muun luonnon välinen hiilidioksidin vaihto. Hiilidioksidin lähteinä toimivat, lähinnä valtamerien päiväntasaajaseudun lämpimät pintavedet, biosfääristä vuodenaikoihin liittyvät emissiomuutokset ja ihmisen toimista, lähinnä fosiilisista polttoaineista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.

Hiilidioksidin nieluina toimivat lähinnä valtamerien ylempien leveyspiirien viileät pintavedet ja vuodenaikojen mukaiset, yhteyttämiseen liittyvät absorptiot biosfääriin. Luonnollinen, vuosittainen hiilidioksidinvaihto on luokkaa 200 GtC, ihmisperäisen vaihdon ollessa noin 8 GtC per vuosi. Jos lähteissä ja nieluissa ei muutoksia tapahdu, ne hakeutuvat ns. dynaamiseen tasapainoon, minkä tuloksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus myös saavuttaa tietyn muuttumattoman tason.
Todellisuudessa lähteissä ja nieluissa kuitenkin koko ajan muutoksia tapahtuu, minkä seurauksena myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus hakeutuu uuden dynaamisen tasapainon edellyttämälle tasolle.

Kun tällä hetkellä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vuosittain lisääntyy kekimäärin 4 GtC, se osoittaa, että lähteissä ja nieluissakin muutoksia tapahtuu.Mitä nämä muutokset ovat?

On arvioitavissa, että ilmakehään tulevien ihmiperäisten päästöjen vuosittainen kasvu on noin 3 % eli 0,24 GtC, ja että luonnollisten, ilmakehään tulevien emissioiden vuosittainen kasvu on luokkaa 1 % eli 2GtC. Nähdään, että nämä päästölisäykset, yhteensä luokkaa 2,24 GtC per vuosi, eivät sellaisenaankaan pysty selittämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vuosikasvua, joka on 4 GtC. Kun näistä päästölisäyksistäkin jää vain pieni osa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta nostamaan, ne eivät juurikaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta nosta. Tarvittava lisäselitys on haettava nielujen toiminnasta.

Vaikka valtamerien päiväntasaajaseudun pintavesien lämpötilan vaihtelu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousunopeuteen vaihteluja aiheuttaakin, se ei pysty selittämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousunpeuden trendiä. Se selittyy hiilidioksidin nieluina toimivien valtamerien ylempien leveysateiden pintavesien lämpenemisen tuloksena. Kun noiden nieluina toimivien pintavesien lämpötila nousee, niissä olevan hiilidioksidin osapaine nousee myös, mitä seuraa hiilidioksidin ilmakehästä pintavesiin tapahtuvan absorption hidastuminen. Sen seurauksen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousunopeus hakeutuu sellaiselle, korkeammalle tasolle, mikä tekee uuden dynaamisen tasapainon lähteiden ja nielujen välille mahdolliseksi. Jos nielualueiden pintavesien lämpötilan nousu jatkuu, jatkuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousunopeudenkin kasvu.
Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja Tapsa »

Lauri tässä vähän tukea päätelmillesi.

Tällä hetkellä ilman hiilidioksidipitoisuus on n. 4kg/m^2.
Meren pintavedet pysyvät suunnilleen samassa lämpötilassa n. 300m:n syvyteen asti.
http://www.windows2universe.org/earth/Water/temp.html

Tämän vesimassan yhden asteen lämpeneminen tarkoittaa n. 24 kg:n/m2 hiilidioksidipoistumaa kyllästyneestä merivedestä.

Meriveden kyky sitoa hiilidioksidia huononee/K 80g/m^3. 300m:n syvyyteen asti siis 24 kg/m^2.

Meriveden yhden asteen lämpeneminen siis voi parhaimmillaan kuusinkertaistaa ilmakehän CO2-pitoisuuden, vai menikö jokin pieleen, luultavasti, koska luvut ovat uskomattomia? Laskekaa itse!
Ai niin menihän se pieleen, eihän meret peitä koko palloamme eivätkä merivedet lämpene tasaisesti, mutta suuruusluokka on silti käsittämätön.
ceeooko-oktiedettä
Viestit: 209
Liittynyt: 02.12.2010, 00:16:20

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja ceeooko-oktiedettä »

Lorentz3 kirjoitti:
Lorentz3 kirjoitti:
Lauri Heimonen kirjoitti:- 1940-luvulta 1970-luvulle ilmaston lämpötila ei noussut, vaikka ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen määrä kiihtyen kasvoi. Samoin 1990-luvulta tähän päivään ilmaston lämpeneminen ei ole lisääntynyt, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jopa kiihtyen nousuaan jatkanut.


Entäs aerosolit, mitä niistä tiedetään?

Yleisesti teorisoidaan että aerosolit ovat hidastaneet kasvihuoneilmiötä, nyt sitten kun ilma puhdistuu saattaa AGW iskeä kovempaa.


Phil Jones hyllytyksensä päättymisen jälkeen ensitöikseen kumppaneineen julkaisi paperin jossa sanotaan että aerosolit eivät selitä viileää välivaihetta koska mm. pohjoisatlantti kylmeni liian yhtäkkiä, joten hitaasti kehittynyt ja kasvava aerosolipakote ei sitä kykene selittämään.

Sikäli hassua että tämä on silloisen viilenemisjakson suhteen ollut skeptisen kritiikin perusteemoja ilmastokeskustelun alusta asti, eli Phil Jones on liittymässä alati kasvavaan denialistien joukkoon.

"Researchers had thought that the drop was due to the build-up of sulphur aerosols in the atmosphere from fossil fuel burning. These cool the planet by reflecting sunlight. But Jones and his colleagues conclude that it happened too quickly for that explanation to work.

-The work in the paper questions this somewhat,” said Jones. “We didn’t know that ocean temperatures in the northern North Atlantic cooled so rapidly before this paper.”

http://toryardvaark.wordpress.com/2010/09/23/a-new-paper-from-phil-jones-on-ocean-cooling/
Lorentz3
Viestit: 1884
Liittynyt: 23.12.2009, 13:55:45

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja Lorentz3 »

Tapsa kirjoitti:Lauri tässä vähän tukea päätelmillesi.

Tällä hetkellä ilman hiilidioksidipitoisuus on n. 4kg/m^2.
Meren pintavedet pysyvät suunnilleen samassa lämpötilassa n. 300m:n syvyteen asti.
http://www.windows2universe.org/earth/Water/temp.html

Tämän vesimassan yhden asteen lämpeneminen tarkoittaa n. 24 kg:n/m2 hiilidioksidipoistumaa kyllästyneestä merivedestä.

Meriveden kyky sitoa hiilidioksidia huononee/K 80g/m^3. 300m:n syvyyteen asti siis 24 kg/m^2.

Meriveden yhden asteen lämpeneminen siis voi parhaimmillaan kuusinkertaistaa ilmakehän CO2-pitoisuuden,

Mikä meriveden PH:ksi tulee? Sitähän mitataan ja sen tiedetään olevan nousussa..
ppo
Viestit: 20
Liittynyt: 22.02.2009, 12:48:51

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja ppo »

Lorentz3:lle tiedoksi. Jos meret happamoituisivat, niin ph-luku pienenisi .
En laita viitettä.
anander
Viestit: 100
Liittynyt: 07.10.2010, 14:45:07

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja anander »

Tähän on pakko siteerata urbaania legendaa Sirpa Pietikäisen (ympäristönministerinä Ahon hallituksessa) vedenpuhdistamovisiitiltä takavuosilta.

Esittelijä: "Veden pH vaihtelee siinä seitsemän ja kahdeksan välillä."
Pietikäinen: "Jatkossa meidän tulee ehdottomasti pyrkiä nollatasoon".
Lorentz3
Viestit: 1884
Liittynyt: 23.12.2009, 13:55:45

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja Lorentz3 »

ppo kirjoitti:Lorentz3:lle tiedoksi. Jos meret happamoituisivat, niin ph-luku pienenisi .
En laita viitettä.

Öööh totta! :oops:
Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Se on sittenkin aurinko

Viesti Kirjoittaja Tapsa »

Lorentz3 kirjoitti:
ppo kirjoitti:Lorentz3:lle tiedoksi. Jos meret happamoituisivat, niin ph-luku pienenisi .
En laita viitettä.

Öööh totta! :oops:


Lipsahdushan se oli.

Se vain on mielenkiintoista, että Suomen järvissä suunta on päinvastainen:

Päästörajoitukset vaikuttaneet – vesistöt toipumassa happamoitumisesta

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=665&lan=fi#a1

Kuinkahan nuo päästörajoitukset toimivat vaikka Kiinassa?
Vastaa Viestiin