BorisW kirjoitti:Pidättäydyn edelleen Svensmarkin ja Shavivin viitoittamallla tiellä, missä auringonaktiivisuuden ja kosmisen säteily vaikutus pilvisyyteen tuntuu järkevältä selitykseltä. Mitä tulee Milankovichin teoriaan rataparametrien ilmastovaikutuksesta, niin miksi jäätiköityminen alkoi "yht'äkkiä runsaat 3 miljoonaa vuotta sitten. Tuskin rataparametreissä olisi tapahtunut jotain merkittävää, että jääsyklit olisivat käynnistyneet.
Jääkauden lämpötilakäyristä voi arvioida lämpötilan nousseen 1 asteen muutamassa sadassa vuodessa. Pitäisi laskea kuinka paljon auringon säteilyn tehon tulisi lisääntyä, jota muutos tapahtuisi. Epäilen ettei se ole mahdollista.*) Jäljelle jää mahdollisuus, jossa ilmakehän latentti energia on vähentynyt. Kun ei ole mitään syytä olettaa ilmakehän kokonaisenergian myös vähenevän, lämpötilan tulee kohota. Tämä prosessi voi tapahtua nopeasti. Kuten nyt lämpötila on kohonnut asteen verran sadassa vuodessa. Todennäköisesti ihmisen aiheuttamana, kun metsiä on hävitetty ja haihtuminen on vähentynyt.
Toinen seikka, joka Svensmarki & Co teorioitten tulisi selittää, on nopea lämpeneminen ja hidas jäähtyminen. Kasvillisuuden muutokset antavat luotettavan selityksen. Kasvillisuus voi tuhoutua geologisesti hetkessä ilman lämpötilan laskettua tietyn rajan alapuolelle, jonka jälkeen ilmakehän lämpötila alkaa kohota ilmakehän latentin enrgian osuuden vähetessä. Ilmakehän voi olettaa säilyttävän sisäisen energiansa vakiona stabiilin auringon alla. Hidas jäähtuminen selittyy sillä, että ilmakehän kineettisen energian siirtyminen latentiksi energiaksi vaatii haihtumisen lisääntymistä ja siis kasvillisuuden elpymistä uuhdelleen. Luonnollisesti tämä on tuohoutumista hitaampi prosessi.
Mistä maapallon hiilivarat ovat peräisin? Joskus on ollut runsas kasvillisuus, joka on nopeasti hävinnyt ja kovassa paineessa muuttunut hiilivaroiksi ennen lahoamista. Pakkasessa lumen ja jään alla puu ei lahoa.
*)Perusteluna tähän on maan kuoren ja merien valtava lämpökapasiteetti. 1%:n kasvu auringon säteilyssä lisäisi energian tuloa 2,5 W/m2. Vuodessa neliömetrille tulisi lisäenergiaa 76 MJ, joka nostaisi maan pinta kuoren lämpötilaa noin 0.005 K. Kun samalla maan pinnan säteily lisääntyisi, netto läpenemiseksi jäisi vielä vähemmän. Tuhat vuotta ei siten riitä nostamaan lämpötilaa edes 5 astetta. Auringon 1%:n säteilymuutokset eivät ole todennäköisiä, vaikka ei siitäkään voi varma olla. Ilmakehä ei voi lisäenergiaa tuottaa edes kosmisen säteilyn avulla. Kasvihuoneilmiö taitaa kummitella myös Svensmarkin teorioiden taustalla.
