Viilenevää ilmastoa ennustetaan

[unbiased]

Muistutan vielä mitä Henrik Svensmark puhui jo muutama vuosi sitten: https://youtu.be/x64bWsVUPjo auringon ja kosmisen säteilyn yhteisvaikutuksesta. Israelilainen aurinkotutkija Nir Shaviv liittyi myöhemmin Snemsmarkin porukkaan.

Aurinko on säteillyt energiaa Maahan jo 3 miljardia vuotta melko vakiona ja jatkanee vielä toista miljardia vuotta. Monen ilmastoasiantuntijan käsitys ilmakehän energiasta ja lämpötilasta on kovin puutteellinen. En tiedä missään tarkastellun ilmakehän energian muuttumista tai oikeastaan muuttumattomuutta vakio auringon alla. Lukisivat hiukan vanhoja maatieteen oppikirjoja, joissa kerrotaan ilmakehän energian muodostuvan lämpöenergiasta, kemiallisesta energiasta, potentiaalienergiasta ja tuulienergiasta, jonka voisi jättää huomiotta mitättömänä vaikuttaja. Kaikki näyttävät vain tuijottavan lämpömittariin, joka mittaa lämpöenergiaa. Kuvittelevat sitten lämpöenergian muutosten johtuvan auringosta, vaikka sen tehossa ei merkittäviämuutoksia näy.

Svensmark voi olla oikeassakin, kun puhuu kosmisen säteilyn vaikutuksesta. Hänen pitäisi vain näyttää, että kosminen säteily vaikuttaa ilmakehän kemiallisen (latentin) energian määrään. Jos se vähenee lämpötila kohoaa, koska vakio auringon alla ilmakehän kokonaiseneria pysyy muuttumattomana.

Olen miettinyt edelleen jääkausien johtuneen todellisesta ilmastonmuutoksesta, jonka maapallon elämä sai aikaan. Teoriassa ei ole löytynyt vielä mitään ristiriitaa, kun astronomisissa selityksissä on selvä ristiriita. Jääkausien ajoitus vaihtelee, kun taas astronomiset ilmiöt ovat kellon tarkkoja lukuunottamatta asteroiditörmäyksiä. Auringon säteily pysyy myös hyvin vakiona. Geologiset mullistukset voivat olla mahdollisia, mutta vaikea niilläkin on selittää äkillinen lämpötilan nousu (tuhansia vuosia) ja hidas jäähtyminen monia kymmeniä tuhansia vuosia. Elämä voi vähetä nopeasti, kun olosuhteet ylittävät sopeutumiskyvyn (lämpötila laskee alle nollan liian usein), ja lämpimän kauden alkaessa uusien kasvi ja eläinlajien synty kehittyy hitaasti.
Sademetsiä lienee hävitetty 15%, joka on vähentänyt ilman latenttia energiaa, josta syystä lämpötila on kohonnut asteen. Jos sademetsät olisivatkin lisääntyneet 15%, ilman lämpötila olisi alentunut asteen. Jos sademetsät olisivat kaksinkertaistuneet, lämpötila olisi alentunut 8 astetta ja jääkausi alkanut.

[BorisW]

Se mihin Svensmark ja Nir Shaviv tukeutuvat liittyy nimenomaan opilvisyyden vaihteluun. Olihan Svensmark jo vuosia sitten, eli IPCC:n ensimmäisten raporttien yhteydessä todennut, että se lämpötilan nousu mistä IPCC uutisoi, vastasi 3% pilvisyyden vaihteluun.

Nir Shaviv liittyi Svensmarkin porukkaan muutama vuosi sitten. Hän oli taasen kanadalaisen paleogeologin (Jan Veizer) kanssa ajatukseen, että aurinkokuntamme liike poikittain kierteissumujen läpi sääteli maapallon samaa kosmista säteilyä ja siis pilvisyyttä. Shaviv vertasi omia havaintojaan aurinkokuntamme ja kierteissumujen sijainteja samalla kun Veizer tutki fossiileja eri ikäisistä geologisista muodostumista. Näiden herrojen tavatessa jo joitakin vuosia sitten, he totesivat, että muinaiset ilmastot korreloivat melko hyvin kosmisen säteilyn vaihtelun kanssa. Siitä seurasi myöhemmin Shavivin ja Svensmarkin yhteistyö, jonka tulokset he julkaisivat pari vuotta sitte ja Shaviv teki oomaan blogiinsa ns tavallisten pulliaisten paremmin ymmärtävään muotoon: http://www.sciencebits.com/CosmicRays_C ... issingLink

Itse pidän näiden herrojen yhteistuloksia erittäin todennäköisinä, sillä yhdessä niiden avulla voidaan selittää miksi maapallon ilmastot ovat vuosimiljoonien saatossa vaihdelleet rajustikin. Itse en esim. pidä Milankovichin rataparametrien merkitystä kovin tärkeänä - ehkä pientä säätelyä.

Tällä hetkellä maapalllomme on joutumassa auringon hiipumisen myötä todennäköisesti Maunder minimiä muistuttavaan tilaan, jossa odotettavissa oleva ilmasto seuraavien vuosikymmenien aikana tulee muistuttamaan olosuhteita Pienen Jääkauden aikaisia oloja.

[unbiased]

Se mihin Svensmark ja Nir Shaviv tukeutuvat liittyy nimenomaan opilvisyyden vaihteluun. Olihan Svensmark jo vuosia sitten, eli IPCC:n ensimmäisten raporttien yhteydessä todennut, että se lämpötilan nousu mistä IPCC uutisoi, vastasi 3% pilvisyyden vaihteluun.

Pitää heti huomauttaa ettei pilviä ole ilman haihtumista ja kosmisella säteilyllä ei ole energiaa vaikuttaa mitenkään haihtumiseen. Nykyinen haihtuminen kuluttaa yhden kolmasosan auringosta tulevasta energiasta, joka suuriimaksi osaksi vapautuu pilvissä eikä energia voi palata takaisin maan pinnalle pilvistä. Manittujen tutkijoiden havainnot kosmisen säteilyn vaikutuksesta pilvien muodostumiseen pitävät varmasti paikkansa.

Miten pilvien määrä vaikuttaa alailmakehän lämpötilaa? Siitä tuskin kenelläkään on muuta tietoa, kuin pilvisenä päivänä päivä viileä ja pilvisenä yönä yö on lämmin. Kuka on miettinyt, mikä olisi maan pinnan lämpötila, jos taivas olisi pilvessä kaikena aikaa? Palataa asiaan.

[unbiased]

Maapallon ilmakehä on valolle läminäkyvä ja myös kohtalaisen läpinäkyvä maapallon olosuhteissa syntyvälle termiselle säteilylle. Siksi maapallon lämpöenergia poistuu suurimmaksi osaksi ilmakehän sähkömagneettisena säteilynä. Ilmakehästä säteliyä poistuu monesta lämpötilasta. Jos sitä yrittää ilmaista jollain luvulla, puhutaan efektiivisestä säteilylämpötilasta, joka arvellaan olevan -18 C. Siinä lämpötilassa olevasta mustasta kappaleesta poistuu säteilyä määrä 240 W/m², jonka energian arvellaan päätyvän maapallolle auringosta sekin sähkömagneettisena säteilynä.

Millä korkeudella tuo lämpötila on, se riippuu leveysasteesta ja säätilasta. Pitää taas ajatella keskiarvoja. Lämpötiolojen keskiarvo olkoon 15 C ja lapse rate 6,5 astetta kilometrillä. Siinäkin taas pitää ottaa käyttöön keskiarvo. -18 C lämpötila on siten keskimäärin 5 kilometrin korkeudessa. Miten pilvisyys vaikuttaa noihin keskiarvoihin? Ei ole ihme, että ainakin entisinä aikoina ei olllut varmuutta, kohottaako pilvisyy lämpötiloja vai alentaa. No eipä sitä varmasti tiedetä vieläkään. Joidenkin vanhojen tietojen mukaan, ellei maapallolla olisi vettä, mutta muuten sama ilmakehä, lämpötila olisi 40-60 astetta.

The wet adiabatic lapse rate has been observed to vary between −6.5°C/km and −3.5°C/km.
Tästä ilmeisesti johtuvat kylmät ja lämpimät säät, jos voidaan olettaa lämpötilan vaihtelevan vain vähän 10 kilometrin korkeudessa, jossa lentokoneessa useimmiten näkee lämpötilan olevan -45 C. Jos wet lapse rate on −3.5°C/km, lämpötila pinnalla olisi -10 °C ja tapauksessa −6.5°C/km +20 C. Wet lapse raten lukuarvoon vaikuttaa vesikaasun sisältämän energian vapautuminen. Tuohon prosessiin voi hyvinkin vaikuttaa kosminen säteily vaikuttamalla tiivistyskeskusten määrään ja latentin energian vapautumiseen, joka kohottaa lapse raten arvoa ja nostaa lämpötilaa maan pinnalla. UHI efekti voi johtua samasta syystä. Asustuskeksuksista leviää ilmaan enemmän pienhiukkasia tiivistyskeskuksiksi kuin maaseudulta.
Lapse rate

Adiabatic lapse rate: Change of temperature with a change in altitude of an air parcel without gaining or losing any heat to the environment surrounding the parcel.

Dry adiabatic lapse rate: Assumes a dry parcel of air. Air cools 3°C/100 m rise in altitude (5.4°F/1000 ft).

Wet adiabatic lapse rate: As parcel rises, H2O condenses and gives off heat, and warms air around it. Parcel cools more slowly as it rises in altitude, ≈6°C/1000 m (≈3°F/1000 ft).

[unbiased]

Samaan asiaan liittyen säästä, joiden summana syntyy ilmasto. Säätiedotuksissa usein kerrotaan pohjoisesta saapuu kylmän ilman virtaus tai etelän suunnasta tulee lämmin virtaus. Mitä tuo tarkoittaa?

Vajaa 10 kilometriä meren rannikosta voi kesäkuun aamuna olla 20 astetta lämmintä. 12 aikaan alkaa merituuli puhaltamaan ja tuo kylmää ilmaa ja lämpötila laskee jopa yli kymmenen astetta. Kauempana rannikosta 30 etäisyydellä merituuli tulee parin tunnin päästä eikä lämpötila enää alene juuri paljoakaan. Ilma on matkalla lämmennyt.

Suomeen tulee kylmä ilmavirtaus 1000 kilometrein etäisyydeltä jäämereltä. Kyllähän tuokin ilmamassa ehtii matkalla lämmetä. Miksi sitä kuitenkin sanotaan kylmäksi virtaukseksi. Ilman lämmön sitomiskyky on noin 1000 J/kg, kun veden on 4182 J/kg ja veden haihtumisenergia on 2500 000 J/kg. Siksi ilma lämpenee nopeasti aamullakin auringon lämmitettyä maan pinnan, lämpöä johtuu maasta ilmaan.
Kylmän virtauksen fysiikka on siinä, että pohjoisen kylmä ilma (5 °C) sisältää vain vähän kosteutta, vaikka se olisi lähellä kastepistettä. Kuvan mukaan ilman kosteus voisi olla 5 g/m³ ilmaa. Ilman tullessa etelään sen lämpötila kohoaa johtumalla 5 astetta lämpötilaan 10 °C, jolloin suhteellinen kosteus alenisi 20%. Tästä johtuen ilmaan alkaa haihtua lämpimästä ympäristöstä vettä, johon tarvittava energia alentaa ilman lämpötilaa. Ilman tätä haihtumista ilman lämpötila voisi olla 15 astetta. Tässä syy miksi tuli kylmä ilmavirtaus. (Vrt. kuva)

Jos olisi ollut kysymyksessä lämmin eteläinen ilmavirtaus, etelästä olisi voinut tulla kohti pohjoista ilmaa lämpötilassa 20 °C, jonka kosteus voisi olla 10 g/m³. Pohjoiseen tullessaan ilma jäähtyisi, kun lämpöä johtuu ilmasta alemmassa lämpötilassa olevaan maan pintaan. Nyt jäähtymistä alentaa kosteuden tiivistyminen. Ellei kosteutta tiivistyisi ilman lämpötila voisi olla alentunut 10 asteeseen. Suhteellinen kosteus olisi kohonnut yli kastepisteen. Kosteutta on kuitenkin tiivistynyt, ja suhteellinen kosteus on pysynyt 60%:ssa ja lämpötila onkin siten 15 °C. Tämä on karkea esimerkki, mutta antaa oikean mielikuvan, kun säätiedotuksissa mainitaan kylmistä ja lämpimistä ilmavirtauksista.

[Carbonautti]

GWPF-sivustolla uutisoidaan kiinalaisten tutkijoiden havainnoista:

Chinese Scientists Warn Of Global Cooling, Impact Of Solar Activity
...
Research sheds light on 500-year Chinese climate cycle and suggests global cooling could be on the way.

Linkki:
https://www.thegwpf.com/chinese-scienti ... -activity/

[unbiased]

Sään muutokseen on monia muita syitä kuin aurinko. Auringon tuottama energia maapallolle riippuu auringon säteilytehosta, jossa kai ei ole juuri merkittäviä muutoksia havaittu.

On helppo laskea vaikututus maan lämpötiloihin, jos auringon teho putoaisi pari W/m². Vaikutus on mitätön, sillä lämpötilan kohotessa 1% säteilyhäviöt lisääntyvät 4%. Nyt tulevaksi säteilyksi arvioidaan 240 W/m², joten säteilylämpötila voisi olla 255K. Jos tuleva lämpö olisikin 238 W/m² *), säteilylämpötila olisi 254.5 K. Arvoitukseksi jää, miten tuo muutos vaikuttaisi maan pinnan läheiseen lämpötilaan. Vallitseehan 255 kelvinin (-18C) lämpötila noin 5 kilometrin korkeudessa. Säteilykorkeuden muutos alle sadalla metrillä riittää (77m), minkä vaikutus pinnan lämpötilaan on mitätön. (Säteilyä poistuu monelta korkeudelta, joten arvio on liian yleistävä, mutta niin on maapallon keskilämpötilakin.)
Lämpötilaan vaikuttavat suuresti energian jakautuminen lämpöenergiaan ja kemialliseen energiaan ilmakehässä, joka vaikuttaa yläpilvien korkeuteen, joista säteily energia pääasiassa poistuu maapallolta sähkömagneettisena säteilynä. Fysiikan perusasiat ovat kateissa noiltakin kiinalaisilta.

En odota lämpötilojen alenemista, jonka povattiin alkavan jo 2014. Lämpötilat jatkanevat edelleen kohoamista 0,1 astetta kymmenessä vuodessa. Eli IPCC:n ennuste toteutunee, muttei siitä mitään ongelmia seuraa. Mutta kuka tietää varmasti säiden kehittymistä? Pitää vielä todeta, että ilmasto on säiden synnyttämä kokonaisuus eikä mikään itsenäinen ilmiö. Alarmistien ja denialistien tiede ei perustu tunnettuihin luonnon lakeihin.

*) Tämä edellyttäisi airingon säteilytehon putoamista kuvan nykyisestä 1364 W/m² noin lukemaan 1353 W/m² liki 10 W/m² (0,7%), jos albedo pysyi entisen laisena. Julkaisujen taso on ala-arvoista luonnontiedettä sekä alarmisteilla että denialisteilla.

[Carbonautti]

GWPF-sivustolla on uutinen kosmisen säteilyn mittauksista, joita on tehty Sodankylän geofysikaan observatoriolla. Mittaukset osoittavat, että säteilytasot ovat ennätyskorkealla. Syvä aurinkominimi on tulossa.

Cosmic Rays Are Nearing A Space Age Record
...
Solar Minimum is underway, and it’s a deep one.

Linkki GWPF-sivulle:
https://www.thegwpf.com/cosmic-rays-are ... ge-record/

Linkki observatorion sivulle:
http://www.sgo.fi/index_f.php

[unbiased]

Tutkijalle on mielenkiintoista etsiä mitä kummallisempia selityksiä ilmaston vaihteluille. Yksinkertaiset selitykset eivät riitä tyydyttämään mielikuvitusta oli kysymys aidosta tutkimisesta tai ilmastopolitiikasta.
Pienet sadasosaprosentin muutokset auringon säteilytehiossa eivät vaikuta maan pinnan lämpötiloihin. Auringon teho vaihtelee 16 W/m² vuoden aikojen mukaan. Tammikuussa lämpötä tulee eniten ja heinakuussa vähiten, johtuen maan radan elliptisyydestä. Mitään vaikutuksia ei voi havaita.

Teoreettisesti voi arvioida, kuinka paljon lämpötila kohoaisi kymmenissä vuosissa, jos auringon teho kasvaisi 10 W/m². Olkoon maapallo musta kappale ilman ilmakehää ja pinta erittäin hyvin lämpöä johtavaa ainetta. Lämpötila olisi nykyisellä 240 W/m² säteilyllä 255,1 kelviniä = -17,9 C. Jos teho kasvaisi 10 W/m2, pyörivä musta pallo saisi energiaa keskimäärin 242,5 W/m². Lämpötilaksi tulisi tällöin 255,7 kelviniä = -17,3 C. Lämpötila kohoaisi 0,6 astetta. Havaitut 1 W/m² muutokset vaikuttaisivat lämpötilaan alle 0,1 astetta. Lämpötilan muutokset johtuvat siten ilmakehästä eikä auringon säteilytehon pienista heilahteluista.

[BorisW]

En oikein ymmärrä miksi auringon säteilytehoa ja sen vaihtelua pidetään maapallon lämpötilan säätelijänä. Tähän samaan vyyhteen kuuluu yksioikoinen kasvihuonekaasujen (määräävänä tekijänä CO2) vaihtelulle annettu merkitys.
Kuten olen aiemmin maininnut niin Vesihöyry on nyt saanut IPCC:n virallisen roolin (kts. helmikuussa 2018 päivitetty AR5 WGI ch 8 sivut 666-667) https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads ... _FINAL.pdf
Siinä IPCC myöntää vesihöyryn ylivopimaisen merkityksen, jossa tosi CO2:lle annetaan säätelijän rooli, ilmeisesti pelottelun ylläpitämiseksi.

Jos mietitään maapallon historiaa, niin vain vesihöyryn ja sen kolmen olomuoden välisten termodynaamisten prosessien toiminnan ansiosta, maapallon lämpötila, auringon avustamana, on ollut suosiollinen hiilen varaan muodostuneelle elämälle - vesi onkin ollut se määräävä tekijä, joka on kyennyt "termostoimaan" maapallomme lämpötiloja, joista mekin saamme tänään nauttia, toki teknologian kehittymisellä on ollut oma miellyttävä merkityksensä.

Tämä veden ratkaiseva rooli on kyennyt pitämään maapallon lämpötilaa suosiollisena kakkien menneiden aikojen mullistuksista huolimatta - aina on maapallomme toipunut vaikkapa taivaankappaleiden törmäyksistä huolimatta.

Siksi kyseenalaistan valtavilla panostruksilla tehtyjen ilmastomallien mielekkyyttä; toki on mielenkiintoista yrittää ymmärtää säiden vaihteluun osallistuvien prosessien toimintaa, mutta kuten Roy Spencer ja myös John Christy ovat eri ilmastomallien avulla voineet osoittaa että näistä ilmastomalleista ei ole selittäjää ilmastomme tulevaisuuteen.

Se, että fossiilisten polttoaineiden kiihtyvä käyttö turmelee nykyisten eläinlajien (myäs homo sapiens) selviytymistä, on riittävä syy luopua niiden käytöstä, mutta alasajon pitää olla hallittua ja korvaavaa energia tulee kehittää; etenkin ydinenergiaa ja miksei uusiutuvien lähteiden kanssa..

[unbiased]

Maapallon historia on todella merkityksellinen, kun puhutaan ilmaston lämpenemisestä tai oikeastaan pitäisi käyttää tarkempaa ilmaisua ilmaston kokonaisenergian lisääntymisestä. Pitkä historia on tarpeen ottaa huomioon, koska yhä tehdään hätäisiä päätöksiä lämpötilojen kohoamisen syistä. Sitäkin paremmin, koska päätökset tehdään hyvin lyhyen sadan parin sadan vuoden historian perusteella, geologisen mikroaikayksikön ajalta.

Seuraavassa kappaleessa on tehty korjauksia 21.10.20. Kaavassa Ek = 3/2*R/Na*T olivat 3 ja 2 vaihtaneet paikkaa, oli 2/3*R/Na*T, joten ilmakehän keskimääräinen kineettinen energia jäi liian pieneksi. Kaava määrittelee lämpötilan T lineaarisesti riippuvaksi molekyylien energian odotusarvosta Ek kaasuvakio R ja Avogadron luku luonnonvakioina. Kysymyksessä on ideaalikaasu, molekyylit ovat äärettömän pieniä. Kaava kuitenkin pitää suhteellisen tarkasti paikkansa ohuehkossa kaasussa kuten ilmakehä. Olen pahoillani huolimattomuudestani.

Kilolle ilmaa (tai muuta ohutta kaasua) Ekilo = Ek*1kg = 1000g/(28,5 g/mol)*Na*3/2*8.31 J/(mol*K)/Na*T = 34,7mol*(3/2)*8,31 J/molK*T = 432,5 J/K *T
En usko ollenkaan, että ilmakehän kaasut olisivat merkittäviä ilmakehän sisäisen energian kannalta vesihöyryä lukuunottamatta. Vedellä on ilmakehässä faasimuutoksia ja etenkin kaasun ja nesteen väliset veden kemialliset energiaerot ovat suuret, likimain 2,5 MJ/kg. Jos ilma maapallon pinnalla sisältää lämpöenergiaa noin 124,6 kJ/kg (T=288K) ja latenttia energiaa on noin 15 kJ (0,6%), latentin energia osuus ilmakehän energiasta on 10%. Tästähän ilmastoasiantuntijat eivät puhu. Kun ilmakehän energiaa pitää yllä on vakio aurinko, ilmakehän energia pysyy vakiona ja vähäinenkin muutos kemiallisessa energiassa vaikuttaa melkoisesti lämpötilan muutokseen. Jos latentin energian osuus vähenee 4% määrään 14,4 kJ, lämpöenergia lisääntyy 0,6 joulea 125,2 kilojouleen ja lämpötila kohoaa 1,5 astetta. Tästä on ilmastonmuutoksessa kysymys eikä kasvihuonekaasuista. Jopa mittauslukemat tukevat.

Kuka viitsisi laskea kuvasta latentin energian vähenemisen ja arvioida sitten sen vaikutuksen lämpötilaan.


Ilmakehässä on aina hienoa sumua, joka saa ilman näyttämään haalean siniseltä, kun kuiva ilma on tumman sinistä. Senhän voi pohjoisen ilmavirtauksen aikana joskus havaita, kun vähäinen sumu on kuivunut ilman lämmitessä ja auringon paistaessa. Ohutkin sumu pidättää liki kaiken maanpinnan säteilyn, jolloin kasvihuonekaasujen osuus jää aivan mitättömäksi.

[unbiased]

Aina voi ennustaa mutta ei voi tietää.

Jälleen on havaittavissa melkoinen kuukausikeskilämpötilojen ero 0,2 astetta. Vuonna 2016 tapahtui 0,4 asteen ero. Useimmiten hyppäykset näyttävät tapahtuvan silloin, kun maa on radallaan lähinnä aurinkoa. Ilmeistä, koska auringon teho joulu-tammikuussa 16 W/m² suurempi kuin kesä-heinäkuussa.

Ilmastotieteessä ei näihin suuriin lämpöenergian vaihteluihin voi kiinnittää huomiota. koska hiilidioksidin väitetään kohottavan lämpötilaa mutta hitaasti 0,0008 asteta kuukaudessa. Kuukausivahtelut voivat siten olla liki 500 kertaa suurempia kuin ilmaston lämpenemisen aiheuttama lämpeneminen. Jokin syy on, mutta sitä ei voi tutkia, koska voisi tulla ilmi jotakin, joka häiritsisi ilmastonmuutostutkimusta.

Jos ilmakehä lämpenee kuukaudessa 0,4 astetta, lämpöenergiaa tarvitaan siihen 4 MJ/m² tai kaikkiaan 2*10²¹ J. Mistähän se tulisi? Yksi mahdollisuus on, että lapse rate on -6,4 K/km sijasta -10 K/km, jolloin lämpöenergiaa tarvitaan vähemmäm. Lapse rate -10 K/km tapahtuu jos ilmakehän kaasumaisen veden määrä olisi 0. Normaalisti kaasumaista vettä on noin 25 kg/m² (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesih%C3%B6yry), eli 2,5 g/kg ilmaa, joka sisältää latenttia energiaa 6 kJ/kg ilmaa. Jos tämä energia on korvautunut lämpöenergialla, ilman lämpötilan tulee kohota 6 astetta, jotta ilmakehän energia pysyy vakiona. Ilmeistä on, että kuukausikeskilämpötilojen vaihtelu johtuu latentin energian hyvin vähäisistä muutoksista. Eipä ole kaukana ajatus, että asteen lämpötilan kohoaminen johtuisi latentin energian vähenemisestä, siis ilmakehän kuivumisesta. Kukaan ei tästä julkaise tutkimuksia, eikä voikaan, koska ilmastonmuutos vaarantuisi liian yksinkertaisesta syystä.

Toinen ilmastonmuutoshypoteesin kaltainen hypoteesi on tässä

434,000 cubic km of water evaporates from the oceans each year, while 71,000 km3 (about 1/6th as much) rises into the air over land via evaporation and transpiration.

Tuon mukaan meristä haihtuu vuodessa vettä 434000*10⁹ ton/3,6*10¹⁴ m² = 1,2 ton/m² ja päivässä keskimäärin neliömetriltä 3,3 kg=3,3 l. Jos tuo pitäisi paikkansa uima-altaan pinta alenisi tuulisella päivänä 3,3 mm. 75 neliömetrin altaaseen tulisi lisätä vettä ainakin tuulisena päivänä 250 l. Onko joku havainnut?