Mauri Timosen videohaastattelu

Ilmastotutkimukseen sekä sitä sivuaviin tutkimusaiheisiin liittyvät keskustelut

Valvoja: Hallitus

Carbonautti
Viestit: 928
Liittynyt: 01.09.2015, 19:59:12

Mauri Timosen videohaastattelu

Viesti Kirjoittaja Carbonautti »

Lustotutkijana tunnettu Mauri Timonen kertoo videohaastattelussa puiden lustotutkimuksesta ja siitä, mitä se kertoo ilmaston historiasta. Timonen on ollut kokoamassa 7500 vuoden pituista yhtäjaksoista lustokalenteria. Hän kertoo myös siitä, miten IPCC on suhtautunut lustotutkimuksiin.

Videon kesto on 48 minuuttia. Suosittelen. Siinä on selkeästi esitetty monia ilmastoon liittyviä tekijöitä.
Mitä on dendroklimatologia ja mitä sen avulla pystymme määrittelemään ilmastosta? Kuinka vahvoja ovat luontaiset ilmastosyklit ja huomioidaanko niitä tarpeeksi kun poliittisia päätöksiä tehdään? Vieraamme tutkija Mauri Timonen vastaa näihin kysymyksiin.
Linkki Myytinkertojien videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=Tg6g4I-Dt0Y
unbiased
Viestit: 1459
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Mauri Timosen videohaastattelu

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Liian pitkä video. Asiaa tulisi tiivistää ainakin minun mielestäni. Oli siinä asiaakin, aurinkokunnan gravitaatiovoimat vaikuttavat ilmeisesti maapallon ilmastoon ja lämpötiloihin, mutta miten? Ilmakehän energiaan ne eivät paljoa voi vaikuttaa, kuin minimaalisesti. Auringon vähäiset intensiteetin vaihtelut eivät lämpötiloihin vaikuta. Niiden mukaanhan ennustettiin 2014 alkavan viiletä ja ennuste meni pieleen. Edelleen lämpötilakeskiarvot ovat kohoamassa, UAH keskiarvo taitaa olla kohonnut 1014-1019 peräti 0,2 astetta. Harjoituksena olisi ilmastosta puhuvan tarpeellista laskea, kuinka paljon maanpinnan lämpötila kohoaisi pysyvästi, jos auringon teho lisääntyisi 1% ( Muutos +13,6 W/m², oletuksena ilmakehässä ei tapahtuisi muutoksia). (Oma tulos +1 aste.) Auringon pilkkujen Maunderin minimin aiheuttama pikkujääkausi on samaa uskoa kuin kasvihuoneilmiö. Nyt muutos ilmakehässä lienee aiheuttanut 100 vuodessa +1 asteen muutoksen.

On helppo kokeilla, huoneilmassa 1 dm² kupista haihtuu vettä noin gramma tunnissa. Jos järjestää vähäistä ilmavirtausta, haihtuminen kaksinkertaistuu. (Kuppia on pidettävä huoneen lämmössä, koska muuten haihtuminen vähenee. Haihtumistahan ei voi tapahtua, ellei ole haihtumiseen tarvittavaa energiaa.) On uskottavaa, että meristä haihtuu sitä enemmän vettä mitä enemmän tuulee. Energia haihtumiseen tulee meren pintavedestä, lämpöenergia vapautuu pilvissä ja lämpöenergia poistuu pilvistä säteilynä avaruuteen. Korkeammassa lämpötilassa olevaan maahan se ei voi palata kuin poikkeustapauksessa, joita ei taida olla. Tuulisuus siten alentaa lämpötiloja pitkän ajan kuluessa ja tyynet ajat kohottavat niitä.

Todellista tiedettä videossa oli aika vähän. Puunlustotutkimukset ovat mitä ovat. Ainakin pitäisi selvittää, miten lustoista luetaan lämpötiloja? Siitä ei ole hajuakaan. Lustojen paksuus johtuu muista syistä kuin lämpötiloista, maaperän kosteudesta ja mineraaleista, puun saamasta auringon valosta, paikallisen ilman hiilidioksidipitoisuudesta kasvuaikana, lehtien ja neulasten määrästä ja ties mistä, ehkä lämpötilastakin.
matimon
Viestit: 1
Liittynyt: 12.10.2019, 18:21:34

Re: Mauri Timosen videohaastattelu

Viesti Kirjoittaja matimon »

"unbiased kirjoitti:
" ... Todellista tiedettä videossa oli aika vähän. Puunlustotutkimukset ovat mitä ovat. Ainakin pitäisi selvittää, miten lustoista luetaan lämpötiloja? Siitä ei ole hajuakaan. Lustojen paksuus johtuu muista syistä kuin lämpötiloista, maaperän kosteudesta ja mineraaleista, puun saamasta auringon valosta, paikallisen ilman hiilidioksidipitoisuudesta kasvuaikana, lehtien ja neulasten määrästä ja ties mistä, ehkä lämpötilastakin."
- - -
Vastaukseni:

Kyseessä oli ilmaston vaihteluita koskeva haastattelu, ei tieteenalan (Dendroklimatologia) alkeisoppikurssi, jota kirjoittaja tuntuu kaipaavan. Jos ei tunne tieteenalaa, kannattaa ensiksi tutustua tieteenalan perusteisiin ja menetelmiin sekä käydä keskustelua pidemmälle ehtineiden asianharrastajien kanssa. Ilmastofoorumin fb-ryhmät (yleinen ja tieteellinen jaos) sekä Suomen ilmasto 2040 (https://www.facebook.com/groups/LustiaFinland/) tarjoavat tuetun tieteellisen kehityspolun pidemmällekin ehtineille asianharrastajille!

Jos ei ole mukana fb:ssä, voi tutustumisen aihepiiriin aloittaa lustotutkimuksen tieteenalasivustolta www.lustia.fi.

Joten: tervetuloa mukaan rakentavaan ja tieteelle lisäarvoa tuottavaan keskusteluun!
Mauri Timonen
Vastaa Viestiin