Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Ilmastotutkimukseen sekä sitä sivuaviin tutkimusaiheisiin liittyvät keskustelut

Valvoja: Hallitus

AnteroOllila
Viestit: 59
Liittynyt: 18.04.2013, 11:49:01

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja AnteroOllila »

Tuli mieleeni yksi esimerkki tästä itse väitteestä, että alhaisemmasta lämpötilasta ei voi siirtyä lämpöä korkeampaan lämpötilaan. Otetaan esimerkiksi alkeellinen keskuslämmityssysteemi, jossa lämmin vesi kiertää automaattisesti keskuslämmityskattilasta vesijohtoa pitkin pattereihin ja sitten takaisin kattilaan, jossa siihen siirretään lisää lämpöenergiaa pitämällä tulta tulipesässä. Nykyään on aina pumppu varmistamassa veden kierron, mutta olen itse nähnyt keskuslämmitysjärjestelmän kotikylässäni 60-luvun alussa talossa, jossa ei ollut sähköä, kun sitä ei ollut koko kylässä. Kuskuslämmitys kuitenkin toimi.

No tehdäänpä siiten ajatuskoe, että johdetaan pattereista tuleva haaleahko vesi (lämpötila n. 30 C) viemäriin ja otetaan vesijohdosta koko ajan saman verran kylmää vettä lämpötilaltaan n. 5 C. Mitä arvelette käyvän lämmitystarpeelle? Arveletteko, että lämmitystä pitää lisätä varsin selvästi? Arvelen, että useimmat ovat sitä mieltä. Mutta eihän kylmemmästä lämpötilasta voi tulla energiaa lämpimään keskuslämmityskattilan veteen, jonka lämpötila on n. 70 C. Joidenkin mielestä ei voi tulla, koska energiaa ei siirry kylmästä kappaleesta lämpimämpään kappaleeseen.

Saman logiikan mukaan maanpinnan lämpötilaan ei vaikuta yhtään mitään, vaikka ilmakehästä säteilisi 345 W/m2 tai 100 W/m2 tai 0 W/m2. Joidenkin mielestä, sillä ei ole mitään vaikutusta maanpinnan lämpötilaan, oli tämä säteilymäärä mitä tahansa, jos se on vähemmän kuin maanpinnan säteilemä 395 W/m2. Se ilmakehän säteilemä energia vaan katoaa johonkin. Sen vuoksi kun fysiikan lait tulkitaan erikoisella tavalla, niin väittely on ihan turhaa.

unbiased
Viestit: 1431
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Noihin harhakäsityksiin on pakko antaa pahasti viivästynyt vastaus

1. katkelma Keskuslämmityskattila oli kellarissa ja lämpöä siirtyi alemmasta lämpötilasta korkeampaan painovoiman avulla, koska kylmän veden tiheys on suurempi kuin kuuman veden. Painottomassa tilassa lämmitys ei olisi toiminut tai jos kattila olisi rakennettu vinttiin. Lämpöä ei siirry koskaan säteilemälläkään alemmasta korkeampaan lämpötilaan ilman ulkopuolista energian lähdettä.

2. katkelma Sama harhakuvitelma. Tässäkin on mukana ulkopuolinen energialähde. Vesilaitoksen pumppu tai vesitornin synnyttämä paine, joka siirtää lämminnyttä vettä alempaan lämpötilaan.

3. katkelma Samalla logiikalla voi luoda lisää harhakuvia, kun vain sotkee toisiinsa sähkömagneettisen säteilyn energian ja lämpöenergian, jotka ovat täysin toistaan poikkeavia energialajeja. Sana lämpösäteily sotkee monen ajaukset. Lämpösäteily ei ole lämpöenergiaa nimestään huolimatta ja siitäkin huolimatta, vaikka lämpösäteilyksi nimitetty sähkömagneettinen säteily aiheuttaa ihon vesimolekyyleihin (70%) absorboituessaan (vesihän on maaginen IR absorboija) lämpöaistimuksen.
Pitäisi ajatella maalaisjärjellä. Ilmakehässä ei ole kasvihuonekaasujen aikaansaamaa lämpökonetta, joka loisi energiaa ja säteilisi lämpöenergiaa maan pinnalle. Liki kaikki ilmakehän lämpöenergia on peräisin maan pinnalta ja sitä siirtyy kaiken aikaa maan pinnalta lisää ilmakehään. Tämä ilmakehän saama lämpöenergia poistuu säteilynä avaruuteen, ei takaisin maan pinnalle. Pitää olla hyvin tietämätön termodynamiikasta ja uskoa syvästi ilmastopropagandaan, jos kuvittelee mielessään, että maanpinnalta ilmakehään siirynyt lämpöenergia tulisi takaisin korkeammassa lämpötilassa olevalle maan pinnalle ilman ulkopuolista energalähdettä vaikkapa sähköllä toimivaa lämpöpumppua.

unbiased
Viestit: 1431
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Voikohan painovoima olla osallisena kasvihuoneilmiössä?
Kasvihuonekaasut absorboivat maan pinnan lämpösäteilyä ja niiden lämpöenergia voi kasvaa, ainakin millisekunnin osiksi ja siirtyä muihin kaasuihin molekyylien törmäyksissä. Mikä olisi se ulkopuolinen energia, joka siirtäisi näin syntynyttä lämpöenergiaa takaisin maan pinnalle, jossa lämpötila on korkeampi? Kasvihuoneilmiön kannattajat, olkaa hyvä ja vastatkaa. Tavallinen selitys on, kasvihuonekaasut säteilevät saman kaltaista säteilyä takaisin maan pinnalle. Tässä selityksessä on se ongelma, että takaisin tulevan säteilyn lämpöenergia on alkujaan maan pinnalta, eikä voi mitenkään tuoda lisää lämpöenergiaa maan pinnalle, lämmittää maan pintaa.

unbiased
Viestit: 1431
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Eipä ole tullut vastaan eikä puolesta.
Tilasin kirjan Mythology of GW. Climate change versus scientific facts. Kirja on jälleen emerituksen tekemä. Potkut tulisi muuten.

Alarmistien tulee pitää yllä kasvihuoneilmiötä, muuten huijaus paljastuisi. Sitä en tajua, miksi monet denialisti puhuvat kasvihuoneilmiöstä. Jonkun pitäisi edes keksiä toimiva malli kasvihuoneilmiötä kuvaamaan, josta sille voisi luoda uuden nimen.
Esimerkiksi hiilivedyn palamisella ja lämpöenergian tuotolla on käytännöllinen ja hyödyllinen malli, polttomoottori. Hiilidioksidin ja sen lämpöenergian tuotolla on mallina kasvihuoneilmiö, jota ainakin aluksi mallitettiin tai paremminkin maalitettiin lasikasvihuoneella.
Pähkinä. Kuuhun rakennetaan lasikasvihuone. Onko tämän kasvihuoneen sisällä korkeampi lämpötila kuin sen ulkopuolella? Ainakin nimimerkillä luulisi jokin uskaltavan vastata.

Carbonautti
Viestit: 917
Liittynyt: 01.09.2015, 19:59:12

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja Carbonautti »

unbiased kirjoitti:
28.07.2020, 21:19:49
Eipä ole tullut vastaan eikä puolesta.
Tilasin kirjan Mythology of GW. Climate change versus scientific facts. Kirja on jälleen emerituksen tekemä. Potkut tulisi muuten.

Alarmistien tulee pitää yllä kasvihuoneilmiötä, muuten huijaus paljastuisi. Sitä en tajua, miksi monet denialisti puhuvat kasvihuoneilmiöstä. Jonkun pitäisi edes keksiä toimiva malli kasvihuoneilmiötä kuvaamaan, josta sille voisi luoda uuden nimen.
Esimerkiksi hiilivedyn palamisella ja lämpöenergian tuotolla on käytännöllinen ja hyödyllinen malli, polttomoottori. Hiilidioksidin ja sen lämpöenergian tuotolla on mallina kasvihuoneilmiö, jota ainakin aluksi mallitettiin tai paremminkin maalitettiin lasikasvihuoneella.
Pähkinä. Kuuhun rakennetaan lasikasvihuone. Onko tämän kasvihuoneen sisällä korkeampi lämpötila kuin sen ulkopuolella? Ainakin nimimerkillä luulisi jokin uskaltavan vastata.
Pähkinän pohdintaa. Lämpötila vaihtelisi kuun vaiheiden mukaan.

Avatar
BorisW
Viestit: 1779
Liittynyt: 08.08.2007, 10:38:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja BorisW »

Kuuhun rakennettavan kasvihuoneen lämpötila olisi ensinnäkin kiinni siitä onko sisällä ilmaa (kaasua), sillä lämpötila mitataan "Browwnin liikkeen" avulla.

Mitä tulee keskuslämmitys kattilaan, niin minulla on kyllä kiertovesipumppu, mutta kyllä se vesi kiertää kaksikerroksisessa talossa ilman pumppua, joskin paljon hitaammin.

Minulle oli 60-luvun alussa DKW Donau merkkinen (eli nykyisn Audi). Moottori oli 3 sylinterin 2 tahti ja mikä hauskinta vesikiertoine jäähdytys toimi ilman pumppua painovoimaisesti - toimi todella hyvin.

Toinen juttu, johon puutuin vastentahtoani (inhoan facebookia) FB sivuilla kun aiheena olivat Siperian metsien vaikutus pitkälle ulottuviin tuuliin. Samasta aiheesta oli hyvä kirjoitus 4/2020 Tiedelehdessä Taivaalla virtaa jokia otsikolla. Kannattaa lukea, sillä se vasta voi todellisksi ongelmaksi muodostua.

unbiased
Viestit: 1431
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Brownin liike, jonka mysteerin Einstein selvitti, todellakin aiheutuu molekyylien lämpöliikkeestä. Se on satunnaista liikettä, kun ilmamolekyylit törmäilevät ilmassa leijuvaan hiukkaseen. Sama ilmiö näkyy vedessä. Molempien havaitsemiseen tarvitaan mikroskooppi, koska silmin näkyvien hiukkasten liike on liian pientä havaittavaksi.

Kuun kaasukehä on 3×10−15 atm (0.3 nPa) ja koko ilmakehän massa on noin 10 tonnia. Näin ohuessa kaasukehässä ei lämpötila liene kuin muutama kelvin. Lämpötilahan riippuu mittauspaikan molekyylien liike-energian määrästä ja se on vähäinen, kun molekyylien tiheys on pieni vaikka niillä olisi nopeutta enemmänkin. Kuukasvihuoneen kaasun lämpötila on siten likellä absoluuttista nollapistettä ja voi sisällä olla hieman suurempi, jos auringon säteily on irrottanut kuun pinnasta kaasuja sisätiloihin enemmän kuin ulkopuolelle. Kuun pintakerroksessa on todennäköisesti hyvin vähän haihtuvia aineksia, koska aurinko on jo miljoonia vuosia niitä haihduttanut ja ne ovat kadonneet avaruuteen. Joten lämpötilaeroja tuskin on (muualla kuin seinissä ja pinnalla), oli yö tai päivä, kun ei ole materiaakaan.

Uusi pähkinä. Onko kuun pinnan lämpötila suurempi kasvihuoneessa kuin ulkopuolella päiväsaikaan? Ts. toimiiko kasvihuoneilmiö kuussa?
Jonkun mielestä toimiiKuva
Nuolien leveys kuvaa kaiketi säteilyn intensiteettiä. Kuun pinta säteilisi nelinkertaisen (vaiko kolmikertaisen määrän) määrän verrattuna lasittomaan paikkaan. Lämpötila olisi silloin kohonnut 1,32 (4.juuri 3) kertaa korkeammaksi. https://sites.google.com/site/kfatiedek ... kasvihuone

Minulla oli samoihin aikoihin samanlainen DKW ja vesikierto toimi ongelmitta. Kuussa se ei enää olisi toiminut, koska kuun gravitaatio on vain 1,62 m/s². Marsissakaa sillä tuskin olisi voinut ajaa suurentamatta virtausputkia. Veneeseen tein lämmiittimen, eikä poltinta voinut panna alimmaksi. Siinä kierron sai aikaan takaiskuventtiileillä veden vähän kiehahtaessa ja pannessa vauhtia. Itsestään lämpö ei siirry korkeampaan lämpötilaan.

kkruuvari
Viestit: 16
Liittynyt: 18.08.2012, 17:55:46

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja kkruuvari »

unbiased kirjoitti:
12.04.2020, 20:16:28
Aivan yksinkertaisesti. Lämpöenergiaa (molekyylien statistista kineettistä energiaa) siirtyy vain korkeammasta lämpötilasta alempaan ilman ulkopuolisen energian käyttöä. Gradientti on muutoksen nopeutta ja suuntaa kuvaava suure, siis derivaatta tai useamman muuttujan funktiossa osittaisderivaattojen summavektori, joka osoittaa funktion suurimman kasvusuunnan. Lämpötilagradientti voi osoittaa lämpötilan kasvusuunnan. Ilmastotieteen oivallusta "adiabaattista lämpötilagradienttia" en tajua.
Adiabaatiinen prosessi on tilanne, jossa lämpöenergiaa ei poistu tai tule lisää tarkasteltavaan tilaan. Pitää heti sanoa, että ilmakehässä on aina lämpöenergian vaihtoa siirtymisenä ja veden faasimuutoksien tuloksena. Kaipa kuitenkin jokin prosessi voi olla likimain adiabaattinen.

Kun vettä haihtuu merestä, joka on ilmaa alemmassa lämpötilassa, prosessi kuluttaa lämpöenergiaa (noin 2,5 kJ/g), joka enimmäkseen otetaan veden lämpöenergiasta. (Kokeessa haihtumista tapahtui tuulettomassa tilassa, t =20 C, R =35%, 0,015 g/m²s, lämmön siirtyminen oli 38 J/m²s, joka aiheutti veden 2 asteen lämpötilan alenemisen) Kaasu tiivistyy takaisin jossakin vaiheessa ja nyt sähköisiin voimiin sitoutunut energia vapautuu lämpöenergiana. Prosessissa lämpöenergiaa siirtyy alemmasta lämpötilasta korkeampaan. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole lämpöenergian siirtyminen konvektiolla, johtumalla tai säteilemällä, johon laki viittaa.
Tämä veden haihduttamiskoe on sinänsä hauska, siinä todellakin lämmin ilma jäähdyttää valmiiksi kylmempää meren pintaa ellei korvaavaa energiaa ole tarjolla, näin koska veden haihduttaminen vaatii energiaa, jolloin ilman entalpia sekä kosteus kasvavat. Se mitä tapahtuu ilman virratessa meren pinnan yli (tai minkä tahansa pinnan) riippuu ilman tilan suhteesta meren pinnan tilaan. Kuvattu koe on periaatetasolla yksi neljästä mahdollisuudesta.Oheisessa liitteessä on ilman ix-diagrammin avulla yksityiskohtaisesti selostettu eri mahdollisuudet, myös adiabaattinen prosessi on nähtävissä, ix-diagrammi on näennäisesti mutkikkaan oloinen, mutta on kuitenkin hyvin yksinkertainen ja havainnollinen esitys, eikä ensimmäistäkään yhtälöä tarvita ilman tilan likimääräiseen määrittämiseen.

Kasvihuoneilmiöstä sen verran, että käsittääkseni maapallolla on lattialämmitys eli pinnan lämpötila on keskimäärin korkeampi kuin alailmakehän. Kuitenkin ilmastomallit keskittyvät vain ennustamaan alailmakehän jatkuvaa lämpenemistä lisääntyvien co2 päästöjen myötä. Mutta missä on laskelma ja teoria miten merien ja maan pinnat lämmitetään kun kylmempi ilma ei voi nostaa pinnan lämpötilaa, vai tapahtuuko jossakin vaiheessa jonkinlainen keikahdus ja meillä onkin ilmalämmitys? :)

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kari-k ... et-kasvot/

unbiased
Viestit: 1431
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Kiitos vinkeistä ix-diagrammiin. Panin taulukossa ilman lämpötilaksi 16 C ja RH=77% Kosteudeksi tulee noin 8,8g/kg ja H=38 kJ/kg. Jos lämpötila oli vuosisadan alussa 15 C ja sisäinen energia sama kuin nyt, RH = 88% eli 9,2 g/kg.
Olen joskus arvioinut eri tavalla, että kosteuden aleneminen 0,4g/kg ilmaa kohottaa lämpötilaa 1 asteen, jos imakehän kokonaisenergia pysyy vakiona. Jostain olen löytänyt Nasan tilastojakin, että ilmakehön kosteus olisi sitä luokkaa alentunutkin. Ilmakehän sisältämän vesimäärän mittaaminen on kuitenkin melko mahdoton tehtävä. Tarkistanet käytinkö diagrammia oikein.
Kaipa meret ja maan pinta ovat aurinkoenergian kerääjiä, jotka pitävät ilmankin lämmittämisestä huolta. Ilmastonmuutoksessa näyttää kekahdus tapahtuneen ja ilmakehä on ryhtynyt maan pinnan apulämmittäjäksi.

kkruuvari
Viestit: 16
Liittynyt: 18.08.2012, 17:55:46

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja kkruuvari »

Oikein luettu sain sanat lukemat. Kuulema IPCC:n mukaan ilmakehän kosteus olisi vakio 77%. Tämä ei kuitenkaan voi pitää paikkaansa, kuten ix- diagrammista selviää. Wikipedian mukaan merien keskimääräinen pintalämpötila on n.16c ja alailmakehän n.15c, joten lattialämmitys vielä pelittää... mutta entä jos ilman lämpötila nousee usealla asteella, niin mitä tapahtuu ja mistä tarvittava energia saadaan eli onko se ylipäätänsä mahdollista? Tähän en ole löytänyt vastausta, ehkä joku tietää.

unbiased
Viestit: 1431
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Kiitos kun tarkistit.
Jos ottaa maapallosta mallin 1:10 000 000, ilmakehän pääosan paksuus on 1 mm ja maapallon halkaisija 1,2 m. Miten voisi olla, ettei ilmakehän lämpötila seuraisi maan pinnan lämpötilaa? Mallissa lämpötilojen erot ja viivästymät olisivat pieniä verrattuna maapallon. Todellisessa koossa erot kasvavat ja ajat pitenevät. Jos gravitaatio olisi sama kummassakin (pitäis ollakin, koska muuten malli ei pysyisi kasassa), yksi tunti mallissa vastaisi liki vuotta maapallolla. Jos kiihtyvyydet ovat samat, mallissa aikojen suhde on mittakaavan neliöjuuri. Mallin pyörimisaika olisi 27 sekuntia.
Maapallo on liian suuri ainakin minun tajuttavakseni. Malli kuitenkin ilmentää aika paljon. Lattialämmitys on hauska ja mielekäs malli ilmastosta, minkä tajuamista malli vielä lisää.

kkruuvari
Viestit: 16
Liittynyt: 18.08.2012, 17:55:46

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja kkruuvari »

unbiased kirjoitti:
03.08.2020, 19:43:28
Kiitos vinkeistä ix-diagrammiin. Panin taulukossa ilman lämpötilaksi 16 C ja RH=77% Kosteudeksi tulee noin 8,8g/kg ja H=38 kJ/kg. Jos lämpötila oli vuosisadan alussa 15 C ja sisäinen energia sama kuin nyt, RH = 88% eli 9,2 g/kg.
Olen joskus arvioinut eri tavalla, että kosteuden aleneminen 0,4g/kg ilmaa kohottaa lämpötilaa 1 asteen, jos imakehän kokonaisenergia pysyy vakiona.
Tämä on mielestäni tärkeä havainto. Ilman kosteuden kokonaisenergian ollessa vakio eli adiabaattinen, ilman lämpötila muuttuu kosteuden muutoksen myötä. Niinpä nykyinen lämpötilan nousu voitaisiin panna ilman adiabaattisen kuivumisen piikkiin joko kokonaan tai ainakin osittain. Ehkä tässä on syy miksi IPCC esittää vakiokosteuden periaatetta, sillä nimittäin eliminoidaan spekulointi ilman adiabaatin olemassaololla lämpötilaan vaikuttavana tekijänä.

Lämpötila/kosteus tilastojen avulla ehkä voitaisiin tutkia onko adiabaatti periaatteella kantavuutta. Dr. Daniel M. Sweger on tutkinut vesihöyryn vaikutusta ilmastoon, hän mm. esitti Nairobin ja Malin lämpötila/kosteus vastaavuuksia. Kun siirsin nämä ix-diagrammille, niin Nairobin osalta syntyi lähes täydellinen adibaatti, Malin osalta vastaavuus oli huonompi, mutta kuitenkin merkittävä.

http://climaterealists.com/attachments/ ... Sweger.pdf

unbiased
Viestit: 1431
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Tämäkin aihe Jääkausille uusi selitys liittyy lämpötilaan ja kosteuden määrään.

Kuukasvihuonepähkinä on ratkaisematta ja tuskin siihen ratkaisua löytyykään. Pitäisi päästä rakentamaan sellainen ja mittaamaan lämpötilat.

Avatar
BorisW
Viestit: 1779
Liittynyt: 08.08.2007, 10:38:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja BorisW »

Haihtuminen merissä riippuu tietysti lämpötilasta, yläpuolella olevan ilman kosteudesta ja ennen kaikkea tuulesta. Olen ihmetellyt miksi trooppiste merien lämpötila on korkeintaan 32C. Itse olen päätellyt, että auringon säteilyteho tyssää tuohon 32 asteeseen. Auringon trooppisen meren pintaan lankeava energia hajoaa moniin tekijöihin, kuten heijastukseen, tunkeutumiseen jopa 200 metrin syvyyteen saakka, joten haihduttamiseen jää loppu, joka käytännössä mainitsemaani 32 asteeseen - täsmennän avomeriolosuhteissa.

unbiased
Viestit: 1431
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Termodynamiikan säännöt kasvihuoneilmiön taustalla

Viesti Kirjoittaja unbiased »

BorisW kirjoitti:
06.08.2020, 10:26:28
Haihtuminen merissä riippuu tietysti lämpötilasta, yläpuolella olevan ilman kosteudesta ja ennen kaikkea tuulesta. Olen ihmetellyt miksi trooppiste merien lämpötila on korkeintaan 32C. Itse olen päätellyt, että auringon säteilyteho tyssää tuohon 32 asteeseen. ...
Saharassa hiekan lämpötila voi kohota 80 asteeseen, vaikka pintaa kohdisttuu 960 W teho. Lämpöä johtuu ilmaan 80 W/m² ja poistuu termisenä säteilynä 880 W/m² (arvioni) keskipäivällä. Jos merestä haihtuu vettä neliömetriltä 0,030 g/s tropiikissa, haihtumiseen kuluisi 75 W (säteily 490W). Voi hyvinkin pitää paikkansa, koska auringon tehosta kuluu veden haihduttamiseen 1/3. Meressä lämpöä jää meriveteen ja siiryy kylmemmille alueille virtausten mukana. Terminen säteily merellä on likimain vakio. Siirtyvän lämmön määrän laskeminen kylmemmille alueille on jo monimutkaista.

On helppo tehdä haihtumiskokeita veden pinnasta. Lautaselle vettä ja punnitus. Lautanen mittauspaikalle ja aika ylös. Kun aikaa on kulunut, punnitus jälleen ja sitten lasketaan kuonka paljon neliömetriltä haihtuu sekunnissa.
Maapallolla sataa 1000 litraa vuodessa keskimäärin neliömetrille. Jos kaikki haihtuisi meristä, haihtumista olisi 0,045 g/m²s. Asuinhuonessa 20 asteen lämpötilassa 40% suhteellisessa kosteudessa haihtui vuorokaudessa 0,016 g/m²s. Haihtuminen pudotti lautasen lämpötilaa 2 astetta 18 asteeseen. Auringon valossa haihtuminen oli selvästi suurempaa. Uskon tämän johtuvan siitä, että valofotonilla on riittävästi energiaa iskeä vesimolekyyli irti veden sähköisistä voimista. Tuuletusta ei ollut.
Kuvittelen, että meristä haihtuisi keskimäärin 0,020 g/m². Tämän johtosta kasvillisuuden aiheuttama haihtuminen olisi hyvin merkittävä tekijä. Jossain olen nähnyt, että suuri koivu voisi haihduttaa 500-1500 litraa päivässä. Jos haihtumien olisi 0,05 g/m²s, koivun lehtien pinta-ala olisi noin 120 m². Koivun lehtien pinta-alaksi on arvioitu saman verran, joten haihtumisen pitää olla vielä 3 kertaa tehokkaampaa, jos vettä haihtuu 1500 l/d. Luultavasti päivällä haihtuminen on yöaikaa suurempaa.

Vastaa Viestiin