Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Ilmastotutkimukseen sekä sitä sivuaviin tutkimusaiheisiin liittyvät keskustelut

Valvoja: Hallitus

HMV
Viestit: 581
Liittynyt: 02.02.2010, 08:27:28

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja HMV »

ScienceNews on julkaissut Tom Siegrfriedin mielenkiintoisen artikkelin virheellisten tai puutteellisten tilastotieteellisten metodien vääristävistä vaikutuksista monien tieteellisten tutkimusten tuloksiin. Vaikka en voikaan tukeutua tilastoihin, on todennäköista, että Siegfriedin esittämä kritiikki koskee myös ilmastotieteellisiä tutkimustuloksia.

Odds Are, It's Wrong
Science fails to face the shortcomings of statistics


For better or for worse, science has long been married to mathematics. Generally it has been for the better. Especially since the days of Galileo and Newton, math has nurtured science. Rigorous mathematical methods have secured science’s fidelity to fact and conferred a timeless reliability to its findings.

During the past century, though, a mutant form of math has deflected science’s heart from the modes of calculation that had long served so faithfully. Science was seduced by statistics, the math rooted in the same principles that guarantee profits for Las Vegas casinos. Supposedly, the proper use of statistics makes relying on scientific results a safe bet. But in practice, widespread misuse of statistical methods makes science more like a crapshoot.

It’s science’s dirtiest secret: The “scientific method” of testing hypotheses by statistical analysis stands on a flimsy foundation. Statistical tests are supposed to guide scientists in judging whether an experimental result reflects some real effect or is merely a random fluke, but the standard methods mix mutually inconsistent philosophies and offer no meaningful basis for making such decisions. Even when performed correctly, statistical tests are widely misunderstood and frequently misinterpreted. As a result, countless conclusions in the scientific literature are erroneous, and tests of medical dangers or treatments are often contradictory and confusing.


http://www.sciencenews.org/view/feature ... _Its_Wrong

PS
Keskustelu tilastotieteen ongelmista ei tietenkään ole mikään uusi asia. Tocqueville esimerkiski kirjoitti näin jo v. 1835:

“When statistics are not based on strictly accurate calculations, they mislead instead of guide. The mind easily lets itself be taken in by the false appearance of exactitude which statistics retain even in their mistakes, and confidently adopts errors clothed in the forms of mathematical truth.” — Alexis de Tocqueville, Democracy in America, volume 1, part 2“When statistics are not based on strictly accurate calculations, they mislead instead of guide. The mind easily lets itself be taken in by the false appearance of exactitude which statistics retain even in their mistakes, and confidently adopts errors clothed in the forms of mathematical truth.” — Alexis de Tocqueville, Democracy in America, volume 1, part 2
Lauri Heimonen
Viestit: 389
Liittynyt: 10.01.2010, 19:48:10

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Lauri Heimonen »

Lauri Heimonen kirjoitti:Selitystä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuun onkin haettava lähinnä nielujen toiminnasta. Ensinnäkin ylemmillä leveyspiireillä nielujen pintavesiin absorboituva hiilidioksidi lisää pintaveden hiilidioksidipitoisuutta ja siten nostaa pintaveteen liuenneen hiilidioksidin osapainetta. Toiseksi nielujen alueella pintavesien lämpeneminen lisää niissä hiilidioksidin osapainetta olennaisesti vielä siitäkin. Nielujen alueella pintavesissä liuenneena olevan hiilidioksidin osapaineen kasvaessa ilmakehästä tapahtuva hiilidioksidin absorptio pintavesiin hidastuu, mikä johtaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvuun sellaiselle, uudelle tasolle, jolla uusi dynaaminen tasapaino hiillidioksidin lähteiden ja nielujen välille taas saavutetaan.

Esimerkiksi Tyynen valtameren pohjoisilla alueilla todetaan ilmakehän hiilidoksidipitoisuuden nousunopeuden olevan kytköksissä valtamerien pintavesien lämpenemisen kanssa, linkki http://i37.tinypic.com/30mo4ev.jpg Selvemmin valtamerien lämpeneminen näkyy vielä pohjoisen pallonpuoliskon pintavesien kohdalla, linkki http://i37.tinypic.com/1sjlh2.jpg .

Hiilidioksidin nieluina toimivien valtamerien ylempien leveyspiirien pintavesien sekä lämpenemistä että niiden hiilidioksidipitoisuuden nousua ja siten ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nykyistäkin nousua hallitsevat luonnolliset tekijät.


Valtamerien korkeimmilla leveyspiireillä sijaitsevien hiilidioksidinielujen hiilidioksidia ilmakehässä 'patouttava' vaikutus tekee minulle myös Endersbee'n esittämän, valtamerien pintavesien keskimääräisen lämpötilan vaikutuksen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen ymmärrettäväksi, linkki http://jennifermarohasy.com/blog/2009/1 ... tic-mentor . Se taas tukee mm. Beck'in esittämiä, 1900-luvun alkupuolta koskevia, jääkairaustulosten kanssa ristiriidassa olevia ilmakehän hiildioksidipitoisuuden mittaustuloksia, linkki http://www.biomind.de/realCO2.

Edelleen näillä Endersbee'n tuloksilla voin ainakin itselleni selittää myös ilmakehän korkean hiilididioksidipitoisuuden lämpimänä liitukautena olevan seurausta lämpenemisestä eikä päin vastoin; liitukauden kasvihuoneilmiö näyttää enemmän myytiltä kuin todellisuudelta.

Myös viimeisen noin 50 miljoonan vuoden aikana tapahtunut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden aleneminen nykytasolleen selittyy Endersbee'n tuloksilla: ylimpien leveysasteiden pintavesien lämpötilan raju aleneminen on tehostanut siellä olevien hiilidioksidinielujen toimintaa. Pintavesien lämpötilojen aleneminen taas on ollut seurausta mannerliikuntojen käynnistämistä merivirtausten muutoksista.

Kaiken taustalla ovat kuitenkin kunakin aikana ilmakehään tulevat hiilidioksidipäästöt. Näitähän tällä hetkellä ovat myös jo mainitut luonnolliset päästöt noin 200 GtC per vuosi ja ihmisperäiset päästöt noi 8 GtC per vuosi. Kun ilmakehän hiilidioksimäärä nousee noin 4 GtC per vuosi on siinä luonnollisten päästöjen osuus noin 3,85 GtC ja ihmisperäisten päästöjen osuus vain noin 0,15 GtC.
Lauri Heimonen
Viestit: 389
Liittynyt: 10.01.2010, 19:48:10

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Lauri Heimonen »

Kun valtamerien pintalämpötilan muutosten vaikutuksesta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluun näyttää olevan vaikea yleisesti hyväksyttyä käsitystä löytää, jatkan tässä omaa, asiaan liittyvää pohdiskeluani.

Lauri Heimonen kirjoitti:Valtamerien korkeimmilla leveyspiireillä sijaitsevien hiilidioksidinielujen hiilidioksidia ilmakehässä 'patouttava' vaikutus tekee minulle myös Endersbee'n esittämän, valtamerien pintavesien keskimääräisen lämpötilan vaikutuksen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen ymmärrettäväksi, linkki http://jennifermarohasy.com/blog/2009/1 ... tic-mentor . Se taas tukee mm. Beck'in esittämiä, 1900-luvun alkupuolta koskevia, jääkairaustulosten kanssa ristiriidassa olevia ilmakehän hiildioksidipitoisuuden mittaustuloksia, linkki http://www.biomind.de/realCO2.

Edelleen näillä Endersbee'n tuloksilla voin ainakin itselleni selittää myös ilmakehän korkean hiilididioksidipitoisuuden lämpimänä liitukautena olevan seurausta lämpenemisestä eikä päin vastoin; liitukauden kasvihuoneilmiö näyttää enemmän myytiltä kuin todellisuudelta.

Myös viimeisen noin 50 miljoonan vuoden aikana tapahtunut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden aleneminen nykytasolleen selittyy Endersbee'n tuloksilla: ylimpien leveysasteiden pintavesien lämpötilan raju aleneminen on tehostanut siellä olevien hiilidioksidinielujen toimintaa. Pintavesien lämpötilojen aleneminen taas on ollut seurausta mannerliikuntojen käynnistämistä merivirtausten muutoksista.

Kaiken taustalla ovat kuitenkin kunakin aikana ilmakehään tulevat hiilidioksidipäästöt. Näitähän tällä hetkellä ovat myös jo mainitut luonnolliset päästöt noin 200 GtC per vuosi ja ihmisperäiset päästöt noi 8 GtC per vuosi. Kun ilmakehän hiilidioksimäärä nousee noin 4 GtC per vuosi on siinä luonnollisten päästöjen osuus noin 3,85 GtC ja ihmisperäisten päästöjen osuus vain noin 0,15 GtC.


Endersbee' n mukaan viimeisimpien vuosikymmenien aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on muuttunut noin 128 ppm valtamerien pintavesissä tapahtuvaa asteen keskimääräistä lämpötilamuutosta kohti. Tämä on kertaluokkaa suurempi, kuin mitä esim. jääkausiiin liittyen voidaan arvioida, ja mitä staattisten tasapainojen mukaiset laskelmat valtamerien pintavesien keskimääräisen lämpötilamuutoksen perusteella antavat ymmärtää. Endersbee'n tulosten em. yhteensopivuus todellisuudesta tehtyjen havaintojen kanssa mielestäni on omiaan tukemaan niiden asianmukaisuutta nykytilanteessa.

Ensinnäkään ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja valtamerien pintavesien hiilidioksidipitoisuuden välisen, staattisen, pintavesien keskimääräisestä lämpötilasta riippuvan tasapainon perusteella ei asiaa voida arvioida, kun sellaista tilannetta ei todellisuudessa voi olla olemassakaan; ilmasto on koko ajan dynaamisten vaikutusten alaisena.

Toiseksi lyhytaikaisissa ilmaston vaihteluissa, jollainen viimeaikaikainen ilmaston lämpeneminenkin on, vain nopeimmat prosessit ehtivät jotakin vaikuttaa. Tällaisia, olennaisesti vaikuttavia prosesseja ovat mös hiilidioksidin vaihto valtamerien ja ilmakehän välillä sekä biosfäärin ja ilmakehän välillä. Tämä koskee lähinnä nykyistä lämmintä kautta, jolloin ilmaston on todettu olevan kytköksissä Auringon aktiivisuusvaihteluun.

Kun mennään glasiaaleihin ja interglasiaaleihin liittyvien ilmastonvaihtelujen alueelle, niitä käynnistävinä ovat orbitaaliset tekijät. Tällöin hallitsevina tekijöinä mukaan tulee useita hitaampiakin prosesseja. jotka muuttavat kokonaistilannetta sillä tavalla erilaiseksi, että em. tulosten ristiriitaisuuskin on ymmärrettävissä. Esimerkiksi vaikka jäätiköitymisen edetessä valtamerien pintavesikin jäähtyy, siihen liittyvää, Endersbee'n periaatteen mukaista ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden laskua olennaisesti hidastavat biosfäärin yhteyttämisen vähentyminen samoinkuin maannoksista tapahtuvan hiilidiokdiemissionkin lisääntyminen. Jäätiköitymisestä lämpimään kauteen siirryttäessä tapahtumat ovat päinvastaisia: valtamerien pintavesien lämpenemisestä aiheutuvaa hiilidioksidipitoisuuden nousua jarruttaa kiihtyvä biosfäärin yhteyttäminen. Lämpimän kauden eli interglasiaalin aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan niin kauan kuin biosfäärin yhteyttäminen lisääntyy ja niinkauan kuin valtamerien pintavedet jatkavat lämpenemistään. Uskon, että linkin http://www.brighton73.freeserve.co.uk/g ... 0yrfig.htm jääkairaustulokset kuvaavat tätä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden jatkuvaa nousutrendiä.

Vaikka ilmakehän hiilidioksipitoisuuden erilaiset proksiarviot hiilidioksidipitoisuuden kehitystrendejä kuvaavatkin, niistä eivät nykyisen kaltaiset, lyhytaikaiset hiilidioksidipitoisuuden vaihtelut asian vaatimalla tavalla erotu.
Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Tapsa »

Lauri!

Hienoja pohdintoja. Oleellisinta on kuitenkin ihmiskunnan osuudessa ilmakehän CO2-pitoisuuden lisääntymiseen se, että mitä on tapahtunut merien CO2-pitoisuudelle. Kuinka pitkä mittaushistoria siitä on saatavilla?
Onhan väitetty, että meret happamoituvat lisääntyvän CO2:n takia. Vetyhän on happamoitumisen aiheuttaja, hiilihapon hajoamisen jälkeen vetyionit happamoittavat meriä on väitetty.

Jos siis CO2 lisääntyy sekä ilmassa että merissä, niin mikä sen selittää?
Lauri Heimonen
Viestit: 389
Liittynyt: 10.01.2010, 19:48:10

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Lauri Heimonen »

Olen edellä perustellut käsitystäni, jonka mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikaista nousua hallitsevat luonnolliset päästöt. Tämän yksin jo katson riittävän kumoamaan IPCC:nkin esittämän, ihmisperäiseksi uskotun ilmaston lämpenemisen.

Viimeaikaisellekaan lämpenemiselle ei ole muuta selitystä kuin ilmaston luonnollinen vaihtelu. Edellä olen ilmastonmuutosta käynnistävinä, luonnollisina tekijöinä puhunut mm. mannerliikunnoista, orbitaalisista muutoksista ja Auringon aktiivisuusmuutoksista. Viimeaikainen lämpeneminen ja koko meneillään olevan nykyisen lämpimän kauden eli Holoseenin ilmastonvaihtelu näyttää kytkeytyvän nimenomaan Auringon aktiivisuusmuutoksiin.

Auringon hallitseva rooli nykyisessä lämpenemisessä on edelleenkin väittelyn alaisena. Koska oman käsitykseni mukaan tähän selitys löytyy vain Auringosta erilaisine takaisinkytkentöineen, olen tässä taas yrittänyt esittää tälle käsitykselleni perusteluja. Minun ainoa toivomukseni on, että nimenomaan tähän asiaan riittävästi satsattaisiin ja että siinä asianmukaisen poikkitieteellisen lähestymisen tarve oikein ymmärrettäisiin.

Ilmastomallitutkimuksissa, joihin IPCC käsityksensä ilmastonmuutoksen ihmisperäisyydestä perustaa, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ihmisperäiseksi oletetun nousun ohella käytetään lähtömuuttujana mm. Auringon olettamuspohjaista, vaikutukseltaan vähämerkityksellisksi uskottua säteilypakotetta, jolle myöskään ei ole todellisuuteen perustuvaa näyttöä. Olen aikaisemmin asiasta mm. kirjoittanut (Materia 3/2008 s. 21):

On useita kyseenalaisia seikkoja, jotka tekevät IPCC:n ’matalan tieteellisen ymmärryksen’ pohjalta raportissaan 2007 /1/ arvioiman Auringon roolin nykyisessä lämpenemisessä niin pieneksi, että sen vaikutus ilmakehän kasvihuonekaasujen lisääntymisen vaikutuksen rinnalla jää ilmastomallilaskelmissa epäolennaiseksi: mm. Auringon kokonaissäteilyn TSI käytettävissä olevista aikasarjoista on valittu aikaisempaakin matalamman säteilypakotearvion antava vaihtoehto; lineaariseksi oletettu Auringon kokonaissäteilyn kasvu ei todellisuudessa välttämättä jaksottain tapahtuvaa nousua vastaa; nykyisen kokonaissäteilyn vertailukohdaksi valittu vuosi 1750 antaa liian pienen säteilypakotearvion, kun Auringon aktiivisuus on silloin ollut korkea (osuu Maunderin ja Daltonin minimien väliseen maksimiin); ja kaikkein ratkaisevimpina pidettävät, teollisenakin aikana asiaan kuuluvat, toistaiseksi puutteellisesti tunnetut, säteilymuutosten vaikutuksia maapallolla vahvistavat tekijät ovat jääneet täysin huomioon ottamatta.


Kun vielä otetaan huomioon, että tuo säteilypakote kuvaa maapallon pinnalle keskimäärin tulevaa säteilytehoa, on se aivan jotakin muuta, kuin mitä todellisuudessa tapahtuu (em. viittaus ss.21 – 22):

Aluekohtaisesti Auringon välitön säteily tulee aina maanpinnalle päiväsaikaan. Tällöin säteilyn voimakkuus riippuu kulmasta, millä se maapallon pinnan kohtaa: paikallisen leveysasteen lisäksi tämä riippuu lyhyellä aikavälillä vuorokauden- ja vuodenajoista. Sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä se on vielä kytköksissä Auringon aktiivisuusvaihteluun, joka viime kädessä määrää sen, miten säteilyvoimakkuuden muutosten vaikutukset – lämpeneminen siihen mukaan luettuna – keskimääräisestä poikkeavat.

Paikallisesti Auringosta Maan pinnalle tulevan kokonaissäteilyn lisääntymisen lämpenemistä aiheuttavan vaikutuksen vahvistumisen maallikkokin voi kokea havainnollisesti, kun seuraa, miten aamupäivisin Auringon lakipistettään kohti tapahtuvan nousun mukana lisääntyvän säteilyn aiheuttama lämpeneminen voi saada aikaan sumu- ja muiden matalalla olevien pilvien haihtumisen. Näin maanpinnalle asti suoraan tulevan säteilyn määrä lisääntyy ja sitä tietä lämpeneminen kiihtyy.

Maata lämmittävän, Maan pinnalle asti tulevan säteilyn määrä riippuukin olennaisesti pilvipeitteen vaihtelusta, mikä alapilvien kohdalla näyttää korreloivan maapallolle tulevan, Auringon aktiivisuusvaihtelusta riipppuvan kokonaissäteilyn muutosten kanssa /10/. Scafettan ja Westin havainnnon mukaan lämpötila-aikasarjat matkivat enemmän kokonaissäteilyn aikasarjojen muotoa kuin niiden tasoa /5/, mikä mahdollisesti viittaa myös säteilymuutosten ja pilvipeitemuutosten väliseen yhteyteen. Tulkintani mukaan näyttää mahdolliselta, että lyhyelläkin aikavälillä lämpötilan kehitys riippuu enemmän Auringosta tulevan kokonaissäteilyn muutossuunnasta kuin sen tasosta.

Säteilyn lisääntymisen seurauksena tapahtuva ilman lämpeneminen saa aikaan suhteellisen kosteuden pienenemisen ilmassa. Sen tasapainottuminen alkaa toteutua nopeimmin sumu- ja alapilvien haihtumisen kautta. Pilvipeitemuutoksia mahdollisesti voi vielä säädellä jokin, lähinnä kinetiikkaan liittyvä tekijä, esim. kosmisen säteilyn ja aerosolien muutokset, mutta säteilyn voimistuminen lämmitysvaikutuksineen on varsinainen pilvien haihtumisen termodynaaminen
edellytys eli ajava voima. Pilvipeitteen vähenemisen kautta tapahtuvaa lämpenemisen kiihtymistä voidaan pitää yhtenä pääasiallisimmista säteilyn kasvun vaikutuksia vahvistavista mekanismeista.
Pilvipeitemuutokset kaikkine vaikutuksineen muodostavat kuitenkin niin komplisoidun, vaikeasti hallittavan kokonaisuuden, että siihen tässä yhteydessä ei voida tarkemmin paneutua.


Edelleen viittaukseni sivulla 22 olen kirjoittanut:

Näkemykseni mukaan se, että useat tutkijat eivät näe Auringon aktiivisuusmuutosten riittävästi selittävän viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtunutta lämpenemistä – antaen näin tilaa ihmisperäisten kasvihuonekaasujen mahdolliselle vaikutukselle – voi yksinkertaisesti johtua siitä, ettei säteilymuutosten vaikutuksia vahvistavia tekijöitä eikä erilaisten viiveiden vaikutusta riittävästi tunneta tai osata ottaa huomioon


Havaintojen mukaan nykyisen lämpimän kauden eli Holoseenin ilmasto on kytköksissä Auringon aktiivisuusmuutoksiin, niihin mukaan luettuna erilaiset, ilmastonmuutoksiin vaikuttavat valtamerien oskilloinnit (ENSO, PDO, AMO jne.). Ks. esim. linkkiä http://arxiv.org/PS_cache/arxiv/pdf/080 ... 1938v1.pdf , kuva 9.
Lorentz3
Viestit: 1884
Liittynyt: 23.12.2009, 13:55:45

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Lorentz3 »

cloneof
Viestit: 18
Liittynyt: 23.12.2009, 01:15:43

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja cloneof »

Lorentz3 kirjoitti:Meret happamoituvat vauhdilla:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 092821.htm


No eihän siinä mitään... Lämpötiloitten noustessa se jo tiedetään historiasta, että meri alkaa "sylkeä" sen hiilidioksidin ulos.
Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Tapsa »

Lorentz3 kirjoitti:Meret happamoituvat vauhdilla:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 092821.htm


Epäillä kun pitää, niin voin vain "ihailla" tuon jutun pitkää referenssilistaa, 8 v vanha lehtikirjoitus oli ainoa!

Sitäkin pitää ihmetellä, että miksi kalsiumkarponaattikuoriset joutuvat vaikeuksiin siitä syystä, että toinen kuorien rakennusaine lisääntyy merissä. Lisäksi, syvä merikin on happamoitunut, vaikka CO2:n liukeneminen veteen huononee jyrkästi paineen kasvaessa! Kuinka emäksistä meriveden pitää olla, jotta kalkkikuoret eivät hajoa? Miten prosessia on tutkittu?

Vanha sanonta: "Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastaamaan." Löytyiskö se yhdestoista viisas jostakin?

Toki, jos jutussa on totuudensiementä eikä vain tuttuun tyyliin, että saattaa tehdä sitä tai tätä, niin ongelma on monin verroin pahempi kuin ilmaston lämpeneminen. Sitä paitsi meret ovat monin paikoin jo nyt ryöstökalastetut ja ihmispopulaatio vain jatkaa hurjaa kasvuaan. Miltähän suunnalta pahimmat ongelmat ovatkaan tulossa?
Straw Man
Viestit: 210
Liittynyt: 17.02.2009, 15:57:28

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Straw Man »

Lorentz3 kirjoitti:Meret happamoituvat vauhdilla:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 092821.htm


Mutta minkäs me sille voimme.

http://international-environmental-affa ... not-humans

To further confirm the conclusions of this geological study, commercial suppliers of pumps that aerate inland water sources such as lakes and reservoirs, report no increase in business due to acidification. In fact, there is no demand for any filtering equipment to remove carbon dioxide from air pumped into inland water systems. If it were really true that the oceans are acidifying (this is hotly disputed, in itself) then given that isolated water reservoirs and aquariums are not acidifying as well, the source cannot be common to both.

The logical conclusion, therefore, is that atmospheric carbon dioxide can not be the cause of oceanic acidification as we once thought. Thus we may fairly infer it is a non-problem.
Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Tapsa »

Straw Man kirjoitti:
Lorentz3 kirjoitti:Meret happamoituvat vauhdilla:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 092821.htm


Mutta minkäs me sille voimme.


Sen verran olemme voineet, että rikkipäästöjen vähentäminen on auttanut Suomen järviä toipumaan menneiden vuosikymmenien happamoitumisesta. Hiilidioksidi ei siis ole ollut syyllinen tuohonkaan prosessiin.

Kuinkahan esim. Kiina ja Intia mahtavat vieläkään suodattaa rikkipäästöjään? Järvet kun happamoituivat rikki- ja typpipäästöistä eikä hiilidioksidista, niin kummatkohan päästöt sitten ovat oleellisempia merien happamoitumisessa, jos ihmiskunnan syyllisyyttä pitää kaivella?

IL väittää Itämeren happamoituvan ja panee tietenkin syyn sumeilematta CO2-päästöjen piikkiin. Syy on kuitenkin varsinkin Pohjanmaan rantamaiden happamuus ja ojitukset.
Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Tapsa »

M. J. Gorman, 2007, on myös sitä mieltä, että ihminen ei pysty lisäämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, koska merissä sitä on tuhatkertainen määrä ja meret ja ilmakehä pyrkivät tasapainoon. Hän myös esittää hypoteesin, että merenalainen vulkaaninen toiminta lisää hiilidioksidia meriin ja sitä mukaa myös ilmakehään.

"But these figures neglect the oceans. For every ton of CO2 in the atmosphere, there are a thousand tons in the oceans, as dissolved CO2 and dissolved carbonate minerals. Oceanic CO2 and atmospheric CO2 are in a dynamic equilibrium, rapidly adjusted for the surface waters, but possibly taking centuries to reach the very deep water. If the atmospheric CO2 has increased by a third of a million million tons, the oceanic CO2 must have increased by between ten and a hundred times that amount. Such an oceanic increase is far too large to be accounted for by industrial burning."

http://homepage.ntlworld.com/m.gorman/gwarmnat.htm
Lorentz3
Viestit: 1884
Liittynyt: 23.12.2009, 13:55:45

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Lorentz3 »

Tapsa kirjoitti:M. J. Gorman, 2007, on myös sitä mieltä, että ihminen ei pysty lisäämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, koska merissä sitä on tuhatkertainen määrä ja meret ja ilmakehä pyrkivät tasapainoon. Hän myös esittää hypoteesin, että merenalainen vulkaaninen toiminta lisää hiilidioksidia meriin ja sitä mukaa myös ilmakehään

Lähdekritiikki, mitä tahansahan voidaan väittää jos tosiasioista ei tarvitse välittää.
Lorentz3
Viestit: 1884
Liittynyt: 23.12.2009, 13:55:45

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Lorentz3 »

Lauri Heimonen kirjoitti:Olen edellä perustellut käsitystäni, jonka mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikaista nousua hallitsevat luonnolliset päästöt. Tämän yksin jo katson riittävän kumoamaan IPCC:nkin esittämän, ihmisperäiseksi uskotun ilmaston lämpenemisen.

Jos et ymmärrä aiheeseen liittyvää matematiikkaa/fysiikka et itseasiassa ymmärrä mitä tapahtuu koska et osaa laskea mitään aiheeseen liittyvää.
Lorentz3
Viestit: 1884
Liittynyt: 23.12.2009, 13:55:45

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Lorentz3 »

cloneof kirjoitti:
Lorentz3 kirjoitti:Meret happamoituvat vauhdilla:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 092821.htm

No eihän siinä mitään... Lämpötiloitten noustessa se jo tiedetään historiasta, että meri alkaa "sylkeä" sen hiilidioksidin ulos.

Milloin tämä alkaa tapahtua, nythän siis merten pintavesien sekä lämpötila että hiilidioksidipitoisuus ovat ilmeisesti nousussa?
Lorentz3
Viestit: 1884
Liittynyt: 23.12.2009, 13:55:45

Re: Poikkitieteellisyys arvoonsa!

Viesti Kirjoittaja Lorentz3 »

Straw Man kirjoitti:http://international-environmental-affairs.suite101.com/article.cfm/acid-oceans-due-undersea-volcanoes-not-humans

Mikähän olisi voinut aiheuttaa globaalin tuliperäisyyden lisääntymisen geologisessa silmänräpäyksessä?
Vastaa Viestiin