Säästöjä myös ilmasto- ja energiapolitiikassa kestävyysvajeen kuromiseksi

Lehdistötiedote 29.8.2013 | Vapaa julkaistavaksi heti

Kansalaisjärjestö Ilmastofoorumi ry on huolestunut talouden tilasta, sillä rapakuntoinen talous on omiaan aiheuttamaan hallaa niin ympäristölle kuin kansalaisillekin. Siksi Ilmastofoorumi ry haluaa kiinnittää huomiota ilmasto- ja energiapolitiikan aiheuttamiin kustannuksiin sekä mahdollisuuksiin löytää kestävyysvajeen kuromiseen tarvittavia säästöjä myös niiden osalta.

Yhdistys on erityisen huolestunut siitä, että ilmasto- ja energiapolitiikkaa tunnutaan kohdeltavan pyhinä lehminä, joiden tuntuviin menoeriin ei uskalleta koskea edes uuden tiedon valossa, vaikka vastuullinen taloudenpito sitä kuinka vaatisi.

Esimerkiksi syöttötariffeihin eli uusiutuvan energian tuotantotukiin tämän vuoden talousarviossa on varattu 0,125 miljardia euroa. Uusiutuvan energian investointeihin, selvityksiin ja muuhun vastaavaan energiatukeen on budjetoitu samanmoinen summa. Tällä tasolla valtio upottaa vuosikymmenen loppuun mennessä kaksi miljardia euroa asiaan, joka onnistuu ainoastaan korottamaan sähkön hintaa kuluttajille ja teollisuudelle, mutta ei vaikuta ilmaston ja ympäristön tilaan millään tavoin myönteisesti.

Syöttötariffien ja energiatuen kumoaminen voisi kattaa vuosikymmenen loppuun mennessä jopa neljänneksen Jyrki Kataisen hallituksen budjettiriihessä useiden vuosien aikana tavoittelemista 8-10 miljardin säästöistä. Samalla taloudellisesti ja ekologisesti kestämättömät energiantuotantomuodot jäisivät vähemmälle, jolloin myös kuluttajat ja teollisuus säästävät ja pystyvät kasvamaan paremmin.

Uusiutuvan energian tukemisella ja päästökaupalla, joka sekin on jo vuosien saatossa maksanut suomalaisille miljardeja, ei ole parannettu ilmaston tilaa yhtään. Silti ne ovat vaikeuttaneet suomalaisten kuluttajien sekä yritysten asemaa ja kannustaneet yrityksiä siirtämään tuotantoaan kehittyviin maihin, joissa teollisuuden tupruttelu on kaikin puolin vapaampaa, valitettavasti myös niiden oikeasti haitallisten saasteiden osalta, puhumattakaan kasvien ravintonaan käyttämästä hiilidioksidista.

Valtion vero- ja velkavaroilla monipuolisesti tukemat tuuli- ja aurinkovoimat vaativat valmistukseensa harvinaisia maametalleja, joiden louhiminen aiheuttaa omat ympäristöhaittansa.

Aktiivisen ilmastovetoisen energiapolitiikan jatkaminen olisi erikoista nykytilanteessa. Ilmastonlämpenemistä ei ole IPCC:n pääsihteeri Rajendra Pachaurin mukaan tapahtunut enää 17 vuoteen ja viimeisimmät lämpötilahavainnot jäävät selvästi IPCC:n aiempien ennusteiden virhemarginaalienkin alapuolelle. Kuitenkin kyseisten 17 vuoden aikana on tapahdunut kokonainen kolmannes teollisen vallankumouksen jälkeisestä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvusta. Tämä yhtälö ei vain toimi kasvihuoneteorian väittämällä tavalla.

Ilmasto- ja energiapolitiikan kytkeminen yhteen on perustava erehdys. Nykylinjalla jatkettaessa se tarkoittaa energian käytön kustannusten nousua ja ympäristörasituksen kasvua.

Energian käyttöön, tuotantoon ja jakeluun vaikuttavaa päätöksentekoa ei saa alistaa poliitiselle pelille. Päätöksenteossa tulee korostaa tieteellis-teknistä ja taloudellista näkökulmaa ja osaamista sekä ottaa huomioon myös energiaratkaisujen sosiaalinen ulottuvuus. Nykyisin viimeksi mainittua ei huomioida lainkaan.

Ilmastofoorumi ry on vuonna 2007 perustettu vapaa kansalaisjärjestö, joka on huolestunut ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista ja keskittyy erityisesti ilmasto- ja energiapolitiikkaan ja niiden vaikutuksiin. Lisätietoja antaa yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Matilainen. Yhdistyksen Internet-sivut ovat osoitteessa http://www.ilmastofoorumi.fi/.